Kukkakioski syntyi ihastuksesta kasvun ihmeeseen – Pienyrittäjän kesä on ollut haastava: "Vain trombi ja rakeet puuttuvat"

Leijonankita, olkikukka, morsiusharso, kesäleimu, tuoksuherne ja leikkokärsämö. Näitä ja monia muita siemenestä, sipuleista ja juurakosta kasvatettavia kesäkukkia puskee mullasta Leena Hakamaan puutarhassa. Ihan tavallisesta kukkapenkistä ei ole kyse, sillä kokoa kukkamaalla on viitisenkymmentä neliötä.

Hakamaa kasvattaa kukkia myyntiin. Hän sitoo kimppuja ja laittaa ne tarjolle Pajuluoman Juontolenkillä sijaitsevan omakotitalonsa pihaan rakennettuun pikkuruiseen myymälään. Leikkokukkien lisäksi tarjolla on vanhan ajan pelargonien alkuja. Ne saavat säilymään yli talven sisätiloissa myös ne, joilla on viherpeukalo keskellä kämmentä.

– Kioskissa on itsepalvelu. Käyn välillä tarkistamassa onko jääkaapissa vielä kimppuja. Teen uusia menekin mukaan. Kukkamaalta myyntipaikalle on 65 askelta. On siis kyse todella tuoreista lähikukista, Hakamaa selvittää.

Säiden armoilla

Kimput ovat joka päivä erilaisia. Avomaalla kasvavat kasvit ovat säiden armoilla eikä koskaan pysty täysin ennustamaan sitä, mikä laji on kulloinkin kukassa.

– Tilauksia tietynlaisista kimpuista on vaikea ottaa vastaan. Jos menen hakemaan vaaleanpunaisia kukkia, komeimmillaan saattavat olla keltaiset ja siniset kukat, Hakamaa kertoo.

Viime viikkojen sateet piiskasivat kukkamaata. Kasvit on tuettu verkoilla, mutta jatkuva sade ja alkuviikon myrsky eivät tehneet hyvä kukkaloistolle.

Tämä ja pari seuraavaa viikkoa eletään siemenkukkakasvatuksen sesonkiaikaa, joten yrittäjä on vilkuillut sääennusteita huolestuneena.

– Kausi on ollut haastava. Alkukesä oli kylmä, sitten tuli tajuttoman kuuma ja nyt on satanut. Vain trombi ja rakeet puuttuvat, Hakamaa päivittelee.

Täydellinen yhdistelmä

Leena Hakamaan kasvot ovat monelle tutut, sillä hän työskentelee Ideaparkin Citymarketissa. Nainen kiittelee työnantajaansa, jonka kanssa työtunteja on saanut soviteltua pienyrittäjyyden kanssa.

Hakamaa perusti KukkaHetki-nimisen toiminimen pari vuotta sitten. Harjoittelun ja pienten ongelmien jälkeen homma rullaa nyt hyvin.

– Tämä ei ole pelkkä harrastus, mutta ei ainakaan vielä täysi työkään. Nykyinen järjestely on täydellinen. Työt ovat erilaisia, saan vaihtelua ja jaksan molemmissa hyvin.

Mieli muuttuu

Viherpeukalot alkavat valmistautua seuraavaan kesään pian joulun jälkeen. Silloin luetaan kasvien postimyyntikuvastoja ja tilataan siemenpusseja hypisteltäväksi.

– Joka syksy päätän, että nyt riitti ja että kukkatouhu on hullun homma. Kun joulun yli on päästy, into palaa enkä millään meinaa jaksaa odottaa kevättä. Maaliskuussa homma lähtee ihan lapasesta, Hakamaa nauraa.

Mikä saa mielen muuttumaan?

– Rakkaus kukkiin ja kasvun ihmeen seuraaminen. Ensimmäisten sirkkalehtien syntyminen on lupaus uudesta keväästä.

Ensimmäiset siemenet Hakamaa istuttaa pieniin purkkeihin tammikuussa. Pahimman hallavaarakauden kasvit siirretään sisältä kasvihuoneeseen. Kesäkuun puolivälissä ne pääsevät avomaalle.

– Kevät on jännittävää aikaa. Seuraan sääennustuksia ja pelkään, ettei halla palelluta kasveja. Joskus hermo pettää ja kärrään taimet kasvihuoneesta varmuuden vuoksi sisälle. Jo maassa olevia suojaan pakkaselta harsoilla.

Kuka voittaa rottasodan?

Kevään ensimmäisiä kukkijoita ovat tulppaanit. Niiden sipuleita Hakamaa aikoo syksyllä hankkia lisää, mutta ensin pitää päästä eroon sipuleita maasta kaivavista eläimistä.

– Kukat ovat verkkoaitauksessa, mutta jostain fasaanit löytävät sinne tiensä. Nyt meillä on sota menossa rotan kanssa. Vielä se on onnistunut väistämään loukut, Hakamaa harmittelee.

Tänä keväänä Hakamaa voitti taistelun tuoksuhernettä vastaan. Viherpeukalo ei ole saanut aikaisemmin herneitä itämään, vaikka on kokeillut lukuisia eri kasvatustapoja.

– Nyt pistin herneet viikoksi pakkaseen. Pökkäsin ne sen jälkeen purkkiin ja tein purkeille pakastuspussista pienen kasvihuoneen. Voi sitä iloa, kun huomasin ensimmäisten lehtien pää mustassa mullassa.

Puoliso apuna

Tukena ja suurena apuna Hakamaan kukkaharrastuksessa on aina ollut puoliso Marko, joka on toteuttanut vaimonsa visioita muun muassa laajentamalla kukkamaata ja rakentamalla kasvihuoneen. Tekemistä riittää myös 25 vuotta sitten perustetussa puutarhassa.

– Mies pelkäsi kukkamaata laajennettaessa eniten sitä, että en malta luopua kukkavauvoistani. Omasta puutarhasta en kukkia juuri myyntiin ota, mutta kesäkukista luopuminen on helppoa. Ne jopa vaativat leikkaamista. Kun leikkaa yhden oksan, niin pian vierestä kasvaa pari uutta.

Mikä on Hakamaan lempikukka?

– Pionit, daaliat, liljat, tuoksuherneet ja leijonakidat ovat listan alkupäässä. Varsinainen suosikkikukka taitaa olla se, joka on kysyttäessä kauneimmillaan.