Seinäjoen kaupunki jakaa seuraavassa asukasbudjetoinnissa 200 000 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupunkilaiset saavat itse päättää, mihin ja miten raha käytetään, kunhan sillä edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia. Teema on sama kuin viime vuonna.
– Viime kerralla jäi myös tosi monta erinomaista ideaa vailla toteutusta. Monia niistä kannattaa laittaa uudelleen vireille, kannustaa kaupungin vuorovaikutussuunnittelija Kirsi Mattila.
Tammikuun loppuun mennessä voi jättää ideoita siitä, miten rahat tulisi tällä kerralla käyttää. Ideoimaan pääsee tammikuun loppuun saakka meidan.seinajoki.fi-sivustolla.
– Ideat voivat liittyä esimerkiksi kylien ja kaupunginosien toimivuuden, vapaa-ajan mahdollisuuksien, tapahtumien tai viihtyisyyden lisäämiseen lasten ja nuorten näkökulma huomioiden, Mattila kertoo.
Rahat jaetaan alueellisesti
Määräraha on jaettu alueittain: Seinäjoen pohjoinen alue saa potista 20 000 euroa, itäinen alue 70 000 euroa, läntinen alue 70 000 euroa ja eteläinen alue 20 000 euroa.
Asukkailla on myös mahdollisuus jättää ideoita, jotka koskevat koko kaupunkia. Nämä ideat eivät kohdennu mihinkään tiettyyn kaupunginosaan tai kylään. Koko Seinäjoen aluetta koskeviin hankkeisiin on varattu 20 000 euroa.
– Aluejakomallissa on käytetty asukaslukumäärää jakoperusteena budjetille. Haluamme varmistaa, että kehittämishankkeita tulee tasapuolisesti eri puolille kaupunkia, Mattila selvittää.
Yksittäisten ideoiden pitää olla minimissään 5000 euron suuruisia ja korkeintaan alueille varatun määrärahan suuruisia.
Ideointiklinikoilta apua
Seinäjoella asukasbudjetointia on kokeiltu jo muutamana vuotena. Monia toiveita on toteutettu, mutta osa hyvistä ideoista on jäänyt toteutumatta puutteellisten tietojen takia.
– Asukkaat ovat toivoneet klinikoita ideoiden sparrauttamiseen. Toive toteutuu. Nyt kehittämisideoista on mahdollisuus käydä etukäteen vuoropuhelua asiantuntijoiden kanssa, Mattila iloitsee.
Ylistarossa ideointiklinikka järjestettiin jo eilen. Seinäjoen pääkirjasto Apilan Jaaksi-salissa kokoonnutaan 12. tammikuuta kello 16-19.
Peräseinäjoen Terästalolla sparrausta on tarjolla 18. tammikuuta kello 17-19. Viimeinen tilaisuus pidetään Nurmon kirjastolla 26. tammikuuta kello 17-19.
Toteuttamiskelpoiset ideat etenevät tämän vuoden aikana äänestykseen, jossa asukkaat saavat päättää mitkä ideat menevät toteutukseen. Äänestyksen jälkeen tehdään tarkemmat toteutussuunnitelmat ja hankkeet viedään ensi vuoden talousarvioon. Seinäjoen kaupunki toteuttaa voittaneet suunnitelmat ensi vuonna.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mikä on osallistuva budjetointi?
Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa asukkaat otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon.
Osallistuvan budjetoinnin taustalla on ajatus suorasta ja osallistuvasta demokratiasta, jossa asukkaat päättävät, miten kaupungin käytössä olevia julkisia varoja käytetään. Tavoitteena on rakentaa asukasbudjetista vuosittainen käytäntö verovarojen suunnitteluun ja toteutukseen. Osallistuvan budjetoinnin toteutuksen tärkeimmät linjaukset on tehnyt kaupungin viranhaltijoista muodostuva työryhmä.
