Lento Seinäjoelta Souliin olikin kotiinpaluu – nyt Pinja Hirvijärvi elää ja opiskelee Koreassa koreaksi eikä voisi olla tyytyväisempi

Pinja Hirvijärvi vastaa Skype-puheluun perjantaina kello 9.30 Suomen aikaa. Soulissa, Sinchonin kampuksella, kello on 15.30.

Puhelu Suomesta on tervetullutta vaihtelua keskellä koeruuhkaa.

– Mukava puhua välillä jonkun kanssa ja vielä suomeksi, Hirvijärvi hihkaisee ja avautuu:

– Koeviikkoina minulla menee noin kymmenen tuntia päivässä opiskeluun. Vähempikin varmaan riittäisi, mutta hyvät arvosanat ovat minulle tärkeitä, hän kertoo.

Haastetta lisää merkittävästi se, että Hirvijärvi tekee yliopisto-opintoja puhtaasti korean kielellä. Hän kuitenkin väittää, että kieli oli helpompaa kuin oli ajatellut.

– Melkein kaikille aakkosille on vastineet latinalaisissa kirjaimissa, joten lukemisen ja kirjoittamisen oppiminen on helpompaa kuin vaikkapa kiinan tai japanin kielellä, hän selvittää.

– Pystyäkseni kirjoittamaan akateemisia esseitä ja ymmärtääkseni luentoja, jotka vaihtelevat politiikasta markkinointiin, sanastoa täytyy laajentaa jatkuvasti. Se on välillä hankalaa, kun opiskeltavaa on muutenkin paljon.

Pinja Hirvijärvi suorittaa Soulissa nelivuotista media-, pr- ja videoalan kandidaatin tutkintoa. Kouluna toimii Yonsein yliopisto, joka on yksi maan arvostetuimmista – ja kilpailuhenkisimmistä.

– Koreassa merkkaa paljon se, minkä koulun olet käynyt, ja millaisella todistuksella. Suomessa on isompi paino työkokemuksella. Täällä käydään ensin koulut ja haetaan sitten vasta alan töihin.

Hän opiskelee tällä hetkellä samoin kuin niin moni ikätoverinsa: etänä.

Vapaa-aikaa kuulemma olisi paljon, mutta hänen kohdallaan se kuluu itsenäiseen pänttäämiseen.

– Alkaa olla jo yleinen vitsi, että ”Pinja se aina vain opiskelee”. Toisaalta, pidin välivuosia ennen tänne tuloa, joten näin on hyvä. Halusin tätä ja sain sen, nainen sanoo ponnekkaasti.

Hirvijärvi asuu kahden kansainvälisen ystävänsä kanssa kolmiossa kolmannessa kerroksessa.

Kun ei opiskele, hän kuuntelee musiikkia, harrastaa tanssia ja tapaa ystäviään kahviloissa.

– Käymme kahvilla ja syömässä tai kävelemme vain ympäriinsä. Soul on siitä ihana kaupunki, että aina löytyy jotakin tekemistä.

Yksi nuorten suosikkijutuista ovat miljoonakaupungin isot konsertit, jotka tosin koronan vuoksi ovat jäissä.

– Onneksi teatterit ovat auki. Koesuman päätteeksi ajattelin ostaa lipun musikaaliin. Yksi lempiartistini, Doyoung, tanssii ja laulaa musikaalin pääosassa.

Seinäjoella Hirvijärvi oli viimeksi talvilomalla, joka kesti joulusta maaliskuulle. Hän lomaili ja kävi töissä kaupan kassalla kerätäkseen rahaa opintoihin ja elämiseen.

Onneksi Soul ei ole maailman kallein suurkaupunki.

– Sanoisin, että Suomen hintatasoon nähden hiukan edullisempi, esimerkiksi ruuan osalta. Vaatteet, käyttötavara ja vuokra ovat samaa tasoa kuin Suomessa.

Korealaiset ovat hänen mukaansa avuliaita, kohteliaita ja kovia tekemään töitä.

– Jos ikään perustuvaa hierarkiaa ja kumartelua ei oteta lukuun, sosiaalinen kulttuuri on samantyylinen kuin Suomessa. Täälläkään ei esimerkiksi aleta jututtaa vieraita ihmisiä noin vain.

Suomesta muille kertoessaan Pinja näyttää kuvia ja mainitsee yleensä luonnon, järvet ja metsät sekä puhtaan ilman. Viimeksi mainittu saa jotkut haukkomaan henkeä ihastuksesta.

– Koreassa ilmanlaatu on erittäin huono varsinkin keväisin. Moni kadehtii Suomen puhtautta ja vehreyttä.

Ilmanlaadun vuoksi Soulissa on jo ennen koronaa pidetty maskeja, joista on tullut myös muoti-ilmiö.

–Maskin käyttö jatkuu täällä osan vuotta koronan jälkeenkin.

Sen sijaan korona on tuonut yhden uutuuden. Monien ovien edustoilla on nyt lämpökameroita, jotka mittaavat sisääntulijan keholämpötilan.

– Lisäksi sisään täytyy kirjautua QR-koodilla omalla puhelimella. Tämä siksi, jotta sinut voidaan tavoittaa, jos tilassa myöhemmin todetaan koronatapaus.

Pinja Hirvijärvi matkusti Koreaan ensi kerran au pairina, koska halusi tutustua erilaiseen kulttuuriin. Tarkoitus oli viipyä puoli vuotta ja jatkaa Skotlantiin opiskelemaan media- ja tv-alaa.

Suunnitelma muuttui hänen astuessaan Incheonin lentokentälle.

– Sitä on vaikea selittää, mutta tuntui kuin olisin tullut kotiin. Vietettyäni vain muutaman viikon Koreassa tein ratkaisun. Peruin opiskelupaikan Stirlingissä ja hain kouluun Soulissa. Se oli elämäni tärkein päätös.

Nyt, pari vuotta myöhemmin, hän sanoo juurtuneensa niin vahvasti uuteen kotimaahansa, että potee pahempaa koti-ikävää ollessaan Suomessa kuin Koreassa.

– Seinäjoelta kaipaan tietysti ystäviäni, perhettäni ja koiraani. Kaipaan myös luontoa, erityisesti metsiä, joissa kävin koiran kanssa lenkillä.

– Onneksi voin aina lomilla palata tapaamaan kaikkia läheisiä.

Suomessa on tulossa vappu. Vietetäänkö sitä siellä?

– Koreassa ei vietetä vappua, eikä muita Suomen juhlapyhiä. Edes joulu ei ole kovin tärkeä. Opiskellessani koreaa täkäläisessä kieli-instituutissa koulua käytiin joulunakin, Hirvijärvi nauraa.

18. kesäkuuta Korean yliopistoissa alkaa kesäloma, joka kestää elokuun loppuun. Lomalla Hirvijärvi aikoo – yllätys – opiskella.

– Aion ottaa korean kielen kurssin. Haen töihin media- ja viihdebisnekseen, joten kieli on osattava, hän perustelee.

Haastattelu on kestänyt hyvän tovin. Nälkä alkaa kurnia linjan kummassakin päässä.

Mitä ruokaa ja juomaa Hirvijärvi mieluiten tilaa uudella äidinkielellään?

–Juuri nyt maistuisi klassikkoateria, Korean Barbeque. Mutta suosikkijuoma? Jaa-a... Sen on oltava jääamericano, koska se on aika lailla paras asia maailmassa.

KUKA?

Pinja Hirvijärvi

Syntynyt 1997.

Ylioppilaaksi Seinäjoen lukiosta 2016. Opiskelee ensimmäistä vuotta media-alaa Soulissa, Etelä-Koreassa, korean kielellä.

Parasta Koreassa: ihmiset ja kulttuuri, korean kieli, ruoka, musiikki- ja viihdeala.

Kaipaa Suomesta: Erään kotimaisen pizzaketjun pitsoja sekä ystäviä, perhettä ja koiralenkkejä metsässä.

Motto: Eksymättä et löydä perille.

Tero Hautamäki