Luontoon heitetty jäte saattaa päätyä ruokapöytään – Roskajuoksu siistii paikkoja ja polttaa kaloreita

Jos haluat yhdistää huvin ja hyödyn, yksi hyvä tapa on aloittaa roskajuoksu.

Hetkinen, siis mikä?

Roskajuoksu tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että luonnossa liikkuva poimii lenkkinsä varrelta löytämänsä roskat.

Liikuntamuoto tunnetaan maailmalla nimellä plogging, joka tulee sanoista jogging (hölkkääminen) ja plocka upp (poimia).

Lajin aloittaminen on tehty Seinäjoella helpoksi. Pääkirjasto Apilaan on nimittäin hankittu roskapoimureita. Niitä voi lainata myös Nurmon, Peräseinäjoen ja Ylistaron kirjastoista.

Seinäjoen puistotoimi hankki seitsemän roskapoimuria viime kesänä.

Apilan asiakaspalvelun palvelupäällikkö Elina Kortesmäki kertoo roskapoimurien kysynnän olleen viime aikoina yllättävän suurta.

– Niitä ovat lainanneet kaikenikäiset asiakkaat ja myös koululaiset.

Poimureita ei voi varata etukäteen, mutta niitä voi etsiä verkkokirjastosta roskapoimuri-sanalla.

– Verkkokirjastosta näkee onko poimureita saatavilla vai ovatko ne lainassa, Kortesmäki opastaa.

Poimurin ohella kirjastosta voi napata ilmaiseksi mukaan keräyspusseja ja kertakäyttöhanskoja.

Helppo ekoteko

Poimureissa on sekä koura- että piikkitoiminto. Tämän ansiosta roskien kerääminen on sujuvampaa ja turvallista.

– Nappaa roskat poimurilla ja tipauta ne pussiin nappia painamalla, niin saat lenkistä tuplasti paremman mielen. Kunto kohenee ja luonto kiittää, iloitsee Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelutarkastaja Aili Sorjanen.

Naisen mielestä mukavaa on myös se, että roskajuoksu tai -kävely sopii kaikille kuntotasosta riippumatta.

– Voit kävellä verkkaisesti, iloita aurinkoisesta päivästä ja napata roskia lempireitilläsi. Vaihtoehtoisesti voit suorittaa siirtymät juosten ja vaikka kisata naapurin kanssa kumman pussi täyttyy ensin. Innokkaimmat lisäävät kyykkyjä ja venytyksiä roskienpoimintaan, joten tulee lihaskuntoa ja –huoltoa samalla reissulla, Sorjanen vinkkaa.

Roskat ruokana pöytään

Puistoissa, kadunvarsilla ja luonnossa näkyvät roskat pistävät kuin tikku silmään. Suuret ja näkyvät roskat kiinnittävät huomiota, mutta pienet, lähes näkymättömät roskat saattavat olla jopa vahingollisimpia.

Lasinsirpale jalanpohjassa tuntuu ikävältä sekä ihmisestä että eläimestä.

Yksi runsaimmista ja haitallisimmista kadunvarsiroskista ovat myrkyllisiä kemikaaleja sisältävät tupakan tumpit. Pienen kokonsa vuoksi monet eläimet ja lapsetkin voivat syödä tai imeskellä niitä.

– Tumpit eivät katoa luonnosta, vaan ne hajoavat mikromuoviksi, joka huuhtoutuu sateiden mukana vesistöön. Liuenneet myrkyt saattavat päätyä eläinten elimistöön ja päätyä lopulta ihmisten ruokapöytiin, Sorjanen tietää.

Vaikka roskakävely ei innostaisikaan, Sorjanen toivoo, että jokainen tekisi ekotekoja eikä roskaisi ympäristöä.

– Ota autoon roskapussi, älä heitä roskia ikkunasta. Kaupungilla kulkiessasi vie karkkipaperi, tupakantumpit ja muut jätteet lähimpään roskakoriin. Kun olet piknikillä tai retkeilemässä, vie mukanasi kaikki, minkä olet tuonutkin. Pidetään yhdessä lähiympäristö siistinä, Sorjanen kannustaa.