Uutiset

Miksi aina minä ja naapuri ei taaskaan.... – Voiko taloyhtiön osakkaan pakottaa lumitöihin?

Vastuukysymysten vuoksi talvikunnossapito talkootyönä tulee kyseeseen lähinnä pienissä rivitalo- ja paritaloyhtiöissä.
Vastuukysymysten vuoksi talvikunnossapito talkootyönä tulee kyseeseen lähinnä pienissä rivitalo- ja paritaloyhtiöissä.
Kuva: Arkistokuva/Tomi Kosonen
  • Virpi Kupiainen-Ämmälä

Lunta tulvillaan on raikas talvisää, mutta kenen vastuulla on huolehtia taloyhtiön lumitöistä ja pihojen hiekoituksesta?

Varsinkin pienissä taloyhtiöissä pihatyöt päätetään usein säästösyistä tehdä talkoilla. Närää ja riitoja aiheuttaa se, että jotkut asukkaista eivät halua osallistua yhteisten alueiden hoitamiseen.

Talkootyö on vapaaehtoista. Jos osakas kieltäytyy tekemästä talvikunnossapitotöitä, häneltä ei voida periä muita korkeampaa vastiketta, eikä hänen kustannuksellaan voida teettää hänen osuuttaan esimerkiksi ulkopuolisella urakoitsijalla.

Kiinteistöliitto opastaa tiedotteessaan, että päätös lumi- ja hiekoitustöiden hoitamisesta talkoovoimin on syytä tehdä yhtiökokouksessa, jotta osakkaat voivat osallistua asiasta päättämiseen. Samalla nähdään, onko yhtiössä todellista kiinnostusta talkoovoimin tehtäviin lumitöihin. Toinen vaihtoehto on selvittää talkoisiin osallistumishalukkuutta kirjallisilla sitoumuksilla.

Omistaja vastaa aina

Kiinteistönomistajan vastuulla on huolehtia kiinteistön alueen turvallisuudesta. Kiinteistönomistaja vastaa siis liukkauden ehkäisemisestä eli jään ja lumen poistosta sekä tarvittavasta hiekoituksesta.

Oikeuskäytännön perusteella on katsottu, että kiinteistönomistajalla on korostunut huolellisuusvelvoite piha-alueen hoitoon. Tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiön on vahingon sattuessa pystyttävä osoittamaan, että se on toiminut talvikunnossapidon osalta huolellisesti.

Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen suosittelee, että isompien taloyhtiöiden kohdalla talvikunnossapitoon liittyvät työt ostettaisiin ammattilaisilta. Esimerkiksi kaupungin keskustassa sijaitsevassa suuressa kerrostaloyhtiössä jo rakennuksen katolta putoava lumi muodostaa jalankulkijoille riskin, jota huolellisenkaan isännöitsijän tai taloyhtiön hallituksen on vaikea ehkäistä.

Kun taloyhtiö tilaa talvikunnossapitoon liittyvät työt ulkopuoliselta, kannattaa kirjata sopimukseen, että palveluntarjoaja vastaa myös lumi- ja jäätilanteen tarkkailusta ja tarvittavista varotoimenpiteistä.

– Tällä tavalla taloyhtiö on lähtökohtaisesti täyttänyt velvollisuutensa turvallisuudesta huolehtimisessa, Pynnönen sanoo.

Taloyhtiöiden kannattaa silti seurata pihamaan kuntoa. Esimerkiksi runsas lumisade saattaa vaikuttaa huoltoyhtiön aikatauluihin, ja taloyhtiön on syytä olla valmiina huolehtimaan turvallisesta liikkumisesta kiinteistöllä.

Neliölle 154 hiekanjyvää

Onnettomuuden sattuessa vastuukysymykset ovat usein hankalia. On vaikea selvittää, onko talvikunnossapito ollut riittävä vai johtuuko esimerkiksi liukastuminen kaatujan varomattomuudesta tai käyttötarkoitukseen sopimattomista kengistä.

Asioiden helpottamisesti joitakin asioita on määritelty hyvinkin tarkasti. Kunnossapidon ohjeellisen laatukortin vaatimuksen mukaan neliöllä pitää olla vähintään 154 hiekanhyvää.

Kiinteistönomistajalla on korostunut velvoite piha-alueen hoitoon, mikä tarkoittaa sitä, että taloyhtiön on vahingon sattuessa pystyttävä osoittamaan, että se on toiminut talvikunnossapidon osalta huolellisesti.

Tästä huolimatta Pynnönen kannustaa kaikkia myös omaan varovaisuuteen talvisäällä.

– Jos juoksee jäisellä pihalla korkokengissä tai reinot jalassa, voi kaatua vaarallisesti, vaikka piha olisi kuinka hyvin hiekoitettu. Silloin on mielestäni kohtuutonta syyttää vahingosta taloyhtiötä, Pynnönen sanoo tiedotteessa.

Myös tuomioistuin on antanut merkitystä kulkijan omalle huolellisuudelle. Tuomioistuin oli sitä mieltä, ettei rappukäytävässä liukastuneella ollut oikeutta vahingonkorvauksiin, kun kaatuminen oli johtunut omasta huolimattomuudesta. Liukastunut oli ennen kaatumistaan juossut tai hölkännyt portaita alaspäin ja samanaikaisesti puhunut puhelimessa, eli kaatuminen oli johtunut hänen omasta huolimattomuudestaan eikä siitä, että kiinteistöä olisi pidetty puutteellisesti kunnossa.

Kiinteistönomistajan on hyvä olla selvillä myös siitä, kuka vastaa kiinteistön edestä kulkevan jalkakäytävän talvikunnossapidosta. Paikkakunnasta riippuen talvikunnossapito voi kuulua joko kunnalle tai kiinteistönomistajalle. Toisinaan tilanne vaihtelee jopa saman kaupungin alueella. Jos vastuu on taloyhtiöllä, sen on huolehdittava, että kiinteistöhuollon kanssa tehty sopimus kattaa tarvittavan talvikunnossapidon.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lumityöt voivat olla vaarallisia

Lumityöt ovat yhdelle välttämätön paha, toiselle mieluisa hyötyliikunnan muoto. Luonnon ulkokuntosaleilla sattuu joka tapauksessa monenlaisia tapaturmia, ja lääkärit varoittavat myös sydänperäisten oireiden riskeistä.

LähiTapiolan kertoo tiedotteessa, että yleisimpiä vahinkotilanteita ovat liukastumiset.

– Kola tai lapio saattaa myös tökätä esimerkiksi kovaan hankeen ja sen seurauksena iskeytyä kehoon tai kaataa lumenluojan, kertoo yksityistapaturmien asiantuntija Henrik Ekman.

Tyypillisimpiä lumitöissä sattuvia tapaturmavammoja ovat venähdys- ja ruhjevammat sekä murtumat.

– Äkilliset kiertoliikkeet voivat aiheuttaa esimerkiksi selän venähdysvammoja. Suosittelenkin verryttelemään ennen lumitöitä. Alkulämmittelyn tärkeys korostuu kylmällä säällä.

Tunnista voimavarat

Lumitöitä tehdessä pitää muistaa omat rajat. Kaikkien kunto ja terveys eivät kestä kovaa rehkimistä. Piilevä tai jo tunnistettu verisuonisairaus altistaa esimerkiksi sydäninfarkteille.

LähiTapiolan lääkäri Niklas Höglund kertoo, että sairaanhoidon päivystystyksiin tulee runsaiden lumisateiden aikoina tavallista enemmän sydänoireista kärsiviä potilaita.

– Parhaimmillaan lumityöt ovat erinomaista hyötyliikuntaa, jossa koko keho saa hyvää rasitusta. Jos kuitenkin tietää, että itsellä on esimerkiksi sepelvaltimotauti tai muita sydän- ja verisuonitauteja, on hyvä miettiä, voisiko työt tehdä joku muu tai ainakin itse tehdä ne osissa.

Sairauskohtausten riskiä lisäävät lääkärin mukaan esimerkiksi heikko peruskunto, reilu ylipaino, tupakointi ja jokin muu perussairaus. Myös perusterveen on hyvä tiedostaa omat rajansa. Esimerkiksi hiljattain sairastettu flunssa voi vielä verottaa toimintakykyä.

– Koronatartunnan tai muiden hengitystieinfektioiden jälkeen on hyvä odottaa kaikkien oireiden väistymistä ennen kuin ryhtyy fyysisiin suorituksiin.

Sydänoireista tai aivoverenkiertohäiriöstä voivat kieliä esimerksiksi kova puristava rintakipu, poikkeuksellisen voimakas hengen

ahdistus, tajunnan menetys tai tajunnantason aleneminen, halvausoireet ja epäselvä puhe. Oireet voivat tulla myös muutaman päivän viiveellä.

Vältä vaarat

Pukeudu sopivan lämpimästi ja laita jalkaan pitävät kengät. Jään päälle satanut lumi voi tehdä maasta petollisen liukkaan.

Jos mahdollista, tee lumityöt päivänvalossa. Pimeässä voit lisätä valaistusta esimerkiksi käyttämällä kohdevaloa tai otsalamppua.

Aloita maltillisella kuormalla. Täytä kola aluksi mieluummin puolilleen kuin kukkuroilleen.

Pyydän tarpeen vaatiessa apua. Raskaissa ulkotöissä on hyvä, jos kuuloetäisyydellä on henkilö, joka voi tarvittaessa auttaa tai soittaa apua.

Kaloreja polttavaa arkiliikuntaa

Lumenluonti on parhaimmillaan tehokasta koko kehon arkiliikuntaa. Lumityöt kannattaa kuitenkin tehdä oikealla tekniikalla ja sopivilla välineillä etteivät seuraavat päivät mene selkäkipuja valitellessa.

Kaikki alkaa oikeanlaisista työvälineistä. Oikeanmittainen lumilapio yltää kainaloon. Liian pitkä varsi tekee työstä raskaampaa ja liian lyhyt varsi muuttaa työskentelyasentoa kumaraksi rasittaen alaselkää.

Ennen urakkaa on hyvä verrytellä ja valmistella kehoa tulevaan voimainponnistukseen. Verryttelyksi voi lakaista vaikka rappuset lumesta.

– Lumitöitä tehdessä kannattaa keskittyä työasentoihin. Alaselässä tulisi säilyttää luonnollinen notko ja kallistaa ylävartaloa tarvittaessa lonkista eteenpäin, opastaa selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola Selkäliitosta.

Lumityöt riittävät liikunnasta. Ergonomian kannalta lumen työntäminen on lapioimista parempi vaihtoehto.

– Kun lunta työnnetään kolalla, voidaan hyödyntää koko vartalon lihasvoimaa ja selkä pysyy suorana eteenpäin. Lapioidessa lumen heittovaiheessa selkää kierretään yleensä voimakkaasti, mikä saattaa yhdessä lumikuorman kanssa rasittaa selkää. Myös kolatessa tulisi pitää keskivartalo napakkana ja hyödyntää jalkojen lihasvoimaa, Sihvola selvittää.

Jos lihakset kipeytyvät lumenluonnista, niiden palautumista voi auttaa liikkuvuusharjoituksilla seuraavana päivänä.

Lumenluontipäivänä muuta liikuntaa ei tarvita. Lumitöiden teko on nimittäin yhtä tehokasta kuin kuntouinti tai -voimistelu. 70-kiloinen ahkeroija polttaa lumikolan varressa puolessa tunnissa parisataa kaloria.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Jaa artikkeli
    Lounaspaikka