Juoksulajien alamaista sisuuntuneet valmentajat päättivät, että juoksuharrastus on nostettava takaisin sen ansaitsemalle paikalle.
Seinäjoen Seudun Urheilijoiden (SSU) juoksuvalmentaja Mikko Kuivinen sen kiteyttää:
– Ellei nyt tehdä jotakin, muutaman vuoden päästä meillä ei ole yhtään juoksijaa viivalla.
Lausahdus on dramaattisuudessaan pysäyttävä, mutta Kuivisen tarkoitus onkin herättää huomaamaan juoksuharrastuksen ja sitä kautta juoksukilpailujen suosion vajoaminen pohjamutiin.
Moni SSU:n valmentaja muistelee kaiholla ”takavuosia”, kun erilaisissa maastojuoksukilpailuissa oli valtavasti osallistujia maakunnasta. Nyt lähtölistat lyhenevät lyhentymistään. Legendaarinen Kuortaneen maastojuoksufinaali ei aivan päässyt kolmenkymmenen vuoden ikään, kun se osanoton hiipuessa muutama vuosi sitten lakkautettiin.
– Haluamme, että lapset ja nuoret innostuvat taas juoksusta. Haluamme tarjota mahdollisuuden tutustua juoksulajeihin yhdessä, juoksun ei tarvitse olla pelkkää yksin puurtamista, Ari Halkola sanoo.
Mikko Kuivinen, Ari Halkola ja Ari Vekola ovat Superjuoksukoulu-nimisen, helatorstaina aloittavan juoksuryhmän puuhamiehiä. Kohderyhmänä ovat urheilijat kahdeksasta vuodesta ylöspäin, aina täysi-ikäisyyteen asti. Kahdesti viikossa harjoittelevat treeniryhmät jaetaan ikäryhmiin niin, että tekeminen on mielekästä.
– Tarkoitus on treenata monipuolisesti pikajuoksua ja kestävyyttä, mutta myös aita- ja estejuoksua. On hyvä, etteivät lapset ja nuoret lyö omaa lajivalintaansa lukkoon liian aikaisin. Monipuolisuus on hyvä, Vekola summaa.
Superjuoksukoulu alkaa 13. toukokuuta.
Uuden juoksuryhmän vetovastuun ottaa SSU, mutta mukana on valmentajia muista seuroista, muun muassa suunnistuksen puolelta.
– Haluaisin nähdä, että juoksuharrastukseen saataisiin samanlaista yhteisöllisyyttä kuin joukkuelajeissa on. Asennemuutos on tarpeen. Juoksu on myös hauskaa ja sitä voi harrastaa yhdessä. Juoksutekniikan harjoittelu ja hyvä juoksukunto myös tukee muita lajeja mahtavasti, niin ikään Superjuoksukoulun valmentajaksi ryhtyvä Helinä Koivumäki sanoo.
Yhteisöllisyyden tuominen yksinäisenä hommana pidettyyn juoksuun ei ole mahdoton tehtävä. Esimerkiksi Kauhajoella on siinä onnistuttu: siellä juoksukoulussa voi olla kuutisenkymmentäkin nuorta urheilijaa.
Seinäjoen kokoisessa kaupungissa potentiaalia luulisi olevan vähintään samaan.
