Uutiset

Asuuko taloyhtiössäsi liian uteliaita naapureita? – Saako naapurin roskia tonkia?

Taloyhtiössä ikänsä asunut pariskunta neuvoo laittamaan roskat mustaan pussiin ja sitomaan pussin suun hyvin. Heidän kokemuksensa mukaan sellaisia pusseja pengotaan muita vähemmän. Kuvituskuva, kuvan taloyhtiö ja asukkaat eivät liity juttuun
  • Epari

Toisen roskapussiin kurkkiminen vastaa naapurin ikkunasta lurkkimista. Roskista voi päätellä paljon pussia täyttäneen elämäntavoista. Ei ihme, että joidenkin taloyhtiöissä asuvien on vaikea vastustaa kisausta. Saako pusseja avata?

Ystävätär pyysi viime viikolla apua. Pyyntöön oli helppo suostua, koska hän halusi vain tuoda muutaman pussin roskiaan meille. Sinkkunainen kertoi, ettei halua viedä roskiaan taloyhtiön roskasäiliöön, koska tahtoi pitää yksityiselämäänsä ja erityisesti lemmenleikkeihinsä liittyvät jätteet omana asianaan.

Nainen oli muuttanut rivitaloon, jossa taloyhtiön hallituksen jäsenet ovat ottaneet oikeudekseen tonkia toisten roskia. He availevat pusseja, lajittelevat niitä asukkaita paremmin ja kuskaavat suljettuihin roskapusseihin laitettuja pahveja kierrätyspisteille.

– Se on ihan kamalaa! Roskapussin sisällöstä voi päätellä paljon ihmisen elämäntavoista. En todellakaan halua, että talon mummelit tietävät mitä teen ja mitä syön, asian arkaluontoisuuden takia nimiöttömänä pysyttelevä nainen sanoo.

Haastateltava kertoo, että osa asukkaista on ottanut roskakatoksen herruuden.

– Täysi pahvinkeräyslaatikko teipataan kiinni. Näin käy usein, mutta isompaa ei tilata. Vanhemman väen nuukuus ei sovi yhteen nykymaailman kanssa.

Ystävättären pinna paloi, kun hän oli laittanut roskapussiin laturin.

– Se oli otettu pussista, teipattu pahviin ja pistetty näytille. Teksti opasti, ettei tämä kuulu tähän laatikkoon.

Ei käy kateeksi. Onneksi on oma tupa ja oma lupa. Mutta miten on? Onko toisten roskien tonkiminen lain mukaan sallittua?

Poliisilakimies Vesa Nyrhisen mukaan asialle ei ole laillista estettä, jos tonkimisella ei loukata kenenkään kotirauhan suojaa tai muuta laillista oikeutta.

– Jäte on hylättyä omaisuutta, joka ei ole enää omistajansa hallinnassa. Jos tonkija löytää roskiksesta jotain itselleen tarpeellista, hän voi sen pitää.

Nyrhinen tietää, että roskien tutkimisen syynä saattaa joskus olla taloyhtiön edunvalvonta.

– Taloyhtiön intressinä saattaa olla lisäkustannusten syntymisen ehkäisy. Jos roskalaatikkoon on laitettu sinne kuulumatonta jätettä, kuten ongelmajätettä tai lajittelumääräyksen vastaista jätettä, niin voi olla, että jäteyhtiö lähettää lisälaskun.

Vaikka laillisia esteitä roskiksten penkomiselle ei ole, Nyrhinen ei sitä suosittele.

– Pussissa voi piileä terveysvaara. Siellä voi olla vaikka huumeneuloja, käytettyjä kondomeja tai koronatartunnan saaneen nenäliinoja. Näiden kautta voi saada itselleen vakavan tartuntataudin.

Henkilökohtaisia tietoja sisältäviä papereita Nyrhinen ei suosittele laittamaan yleiseen roskalaatikkoon ainakaan kokonaisina.

– Reseptit, pankkipaperit ja muut tietosuojaa vaativat asiakirjat kannattaa silputa ennen roskiin vientiä.

Lakeuden jätelautakunnan jäteasiamiehenä kahdeksan vuotta työskennellyt Jenni Laitila sanoo, ettei ole urallaan aiemmin törmännyt vastaavaan ongelmaan.

– Penkojilla ei taida olla itsesuojeluvaistoa! Roskien kautta voi saada itselleen terveydellistä harmia, Laitila päivittelee.

Lainsäädännölliseltä mukaan kenelläkään ei ole oikeutta penkoa toisten jätteitä.

– Asumisessa syntyvä jäte tulee luovuttaa kunnalle. Teknisesti luovutus tapahtuu, kun asukas asettaa jätepussinsa jäteastiaan. Jäteastiassa olevan jätteen omistaa siis kunta, eikä jätepussille ole ulkopuolisilla asiaa.

Jätelain mukaan jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä tai muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Taloyhtiön asukkaiden ainut oikeus sattua muiden roskiin perustuu siihen, että jäteasetuksen mukaan kiinteistön haltijan tulee huolehtia, ettei jäteastioiden käytöstä ja tyhjennyksestä aiheudu loukkaantumisen vaaraa käyttäjälle tai tyhjentäjälle eikä muuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

– Tämä lain kohta ei silti anna oikeutta availla toisten jäteastiaan viemiä pusseja, Laitila painottaa.

Seinäjoen ympäristösuojelun ympäristönsuojelutarkastaja Aili Sorjanen kuvailee asiaa kinkkiseksi: jätelain perusteella roskapussin omistaa taloyhtiö tai jätehuoltoyhtiö.

– Asiassa on kahta tulkintaa. Jätelaki ei ota suoraan kantaa siihen saako toisten roskia penkoa. Asia pitää ratkaista taloyhtiössä. Viranomaiset eivät ota kantaa taloyhtiön sisäisiin asioihin.

Sorjanen kannustaa asiaa pohtiessa miettimään hyviä käytöstapoja.

– Mikään laki ei penkomista kiellä, mutta mielestäni kyse on hyvistä käytöstavoista ja asukkaiden yksityisyyden kunnioittamisesta. Ei ole kohteliasta sattua toisten roskiin. Jos roskapussi on suljettu asianmukaisesti, sen jättäjän pitäisi voida luottaa siihen, ettei hänen jätteisiinsä sen jälkeen kosketa.

Jos talonyhtiön hallitus on tyytymätön asukkaiden jätelajitteluun, asia pitäisi Sorjasen mielestä ratkaista roskapussien aukomisen sijaan puhumalla.

– Rikosasiaksi jätteiden penkominen muuttuu vasta silloin, kun roskien perusteella saatuja tietoja käytetään asukasta vastaan tai tietoja levitetään julkisuuteen, Sorjanen selvittää.

Jätelaki velvoittaa lajittelemaan roskia jätehuoltomääräysten mukaisesti. Seinäjoella kartongin-, lasipakkausten- ja metallin erilliskeräys on järjestettävä vähintään kymmenen huoneiston kiinteistöissä. Muovipakkausten keräys on järjestettävä Seinäjoen keskustaajamassa vähintään 20 huoneiston kiinteistöissä.

– Näiden kiinteistöjen asukkaiden velvollisuus on lajitella jätteet. Pienemmät taloyhtiöt voivat sopia jätejakeiden erilliskeräyksestä Lakeuden Etapin kanssa. Jos esimerkiksi kartonki kerätään erikseen, taloyhtiö voi säästää jätehuoltokustannuksissa, Sorjanen vinkkaa.

Väärinlajittelusta ei saa sakkoja. Jos jäteauton kuljettaja huomaa jäteastiassa huomattava määrä vääränlaista tai vaarallista jätettä, hän voi jättää jäteastian tyhjentämättä. Uudesta tyhjäyskerrasta saattaa tulla lisälasku.

Sorjanen muistuttaa, että vaaralliset jätteet eivät kuulu poltettavaan jätteeseen niiden aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien vuoksi. Sähkö- ja elektroniikkaromu on myös kierrätettävä erikseen, koska niissä on paljon arvokkaita uudelleenkäytettäviä materiaaleja.

– Jos roskiksessa on irtoroskia, voi ne siirtää toiseen jäteastiaan eli yksityisyyden kannalta pussin sulkeminen on oleellinen asia. Kuitenkin jos esimerkiksi biojäte- tai kartonginkeräysastiaan on laitettu selkeästi poltettavaan jätteeseen kuuluva roskapussi, voi sen sellaisenaan nostaa oikeaan paikkaan, Sorjanen avaa monipolvista asiaa.

Virpi Kupiainen-Ämmälä

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Jaa artikkeli
    Lounaspaikka