Uudet ekaluokkalaiset aloittavat koulun näinä päivinä. Elämänmuutos itsenäiseksi koululaiseksi on suuri niin lapselle kuin vanhemmallekin. Psykologi Martina Salvén Mehiläisestä vastaa vanhempia askarruttaviin kysymyksiin.
1. Miten vanhempi voi valmistaa lasta tulevaan koulun aloitukseen?
Lasta voi valmistaa muutokseen tutustumalla kouluun, kulkemalla koulumatkan yhdessä ja keskustelemalla siitä, miten koulussa toimitaan: mitä välitunnilla tehdään ja mitä käy, jos läksyt unohtuvat. Vanhempainilloissa käyminen kannattaa, sillä kun tietää koulun käytännöt ja säännöt, on helppo auttaa lasta ymmärtämään niitä.
2. Miten pieni koululainen jaksaa fyysisesti koulun aloittamiseen liittyvän muutosvaiheen?
Varmista, että lapsi saa tarpeeksi unta ja syö ennen koulupäivää monipuolisen aamupalan. Ekaluokkalainen tarvitsee myös edelleen paljon liikkumis- ja leikkiaikaa. Tartuntataudit jylläävät kouluissa syksyn tullen, joten käsihygieniasta on hyvä muistuttaa. Jos lapsi sairastuu, on lepo koulutyöstä tarpeen.
3. Milloin lapsen voi antaa kulkea koulumatkat yksin tai viettää iltapäivän itsekseen kotona?
Tärkeintä on mennä lapsen tahdissa. Harkitseva lapsi saattaa kulkea koulumatkan tunnollisesti ja varovasti, mutta ahdistua yksinolosta. Rohkea rämäpää taas voi haluta itsenäistyä jo ennen kuin hänellä on siihen valmiuksia. Virallisten suositusten mukaan alle 12-vuotiaan ei pitäisi viettää pitkä aikoja yksin. Kerhot, harrastukset sekä turvaverkkojen ja tuttavaperheiden apu kannattaa hyödyntää.
Jos koulumatkalla ei ole vaaranpaikkoja, lasta voi totuttaa itsenäisiin kulkemiseen niin, että vanhempi kävelee parinsadan metrin päässä perässä tai odottaa koulun pihalla.
4. Miten innostaa lasta opiskelemaan?
Lapsi innostuu oppimisesta esimerkin ja palautteen kautta. Jos vanhempi on kiinnostunut siitä, mitä lapsi harjoittelee tai kertoo koulussa oppineensa, alkaa lapsikin pitää opiskelua kiinnostavana asiana. Mitä yksityiskohtaisempaa palautetta vanhemmalta saa, sen parempi, sillä täsmäpalaute auttaa hahmottamaan omaa osaamistaan ja rakentaa itsetuntoa.
5. Miten lasta voi kannustaa kaverisuhteiden luomisessa?
Ryhmäytymien riippuu sekä aikaisemmista kokemuksista että temperamentista. Osa on harjoitellut kaveritaitoja jo ennen koulun alkua esimerkiksi sisarusten kanssa. Toiset ovat luonnostaan seurallisempia kuin toiset. Kaveritaitoja voi onneksi opetella. Vanhempi voi neuvoa, kuinka pyytää kaveria leikkeihin tai ottaa toista huomioon.
6. Mitä jos lapsi jää yksin, tulee kiusatuksi tai kiusaa?
Sekä kiusaaminen että kiusatuksi tuleminen saattavat johtaa sosiaalisiin vaikeuksiin myöhemmin elämässä. Siksi kaikkiin kiusaamistapauksiin pitää puuttua heti puhumalla suoraan opettajalle.
Lapsi haluaa olla vanhempiensa silmissä pärjäävä, eikä välttämättä kerro yksinäisyyden tunteista tai kiusaamisesta. Jos koulupäivästä jutellaan säännöllisesti vaikkapa perheen ruokailuhetken yhteydessä, on huolet helpompi havaita.
