Seinäjoen sairaalassa on tutkittu kymmeniä tuhansia koronanäytteitä. Tuloksista, testaajista ja hoitajista on puhuttu paljon, mutta laboratoriohoitajia ei ole liiemmin huomitu. Epari pääsi seuraamaan heidän työtään. Tästä jutusta selviää, miten Covid 19 -näyte muuttuu testitulokseksi.
Seinäjoen sairaalan mikrobiologian laitoksen pienessä tutkimushuoneessa on tiivis tunnelma. Maakunnasta on juuri saapunut satoja koronanäytepusseja. Laboratoriohoitajat Marjut Metsolahti ja Hanna Saarimaa käyvät pusseja läpi ja lajittelevat näytteet testattavaksi kiireellisyysluokan mukaan.
Koronalle altistuneiden näytteet analysoidaan koneissa, jotka antavat testituloksen muutamassa tunnissa.
– Päivystyksen kautta tulleet näytteet tutkitaan nopeimmalla menetelmällä. Tulos tulee tunnissa. Kiireittömien näytteiden vastaus saadaan jonon takia tällä hetkellä tavallisesti päivässä, naiset selittävät.
Miksi kaikkia testejä ei voida tehdä pikana?
– Koneiden kapasiteetti ei riitä eikä niille ole saatavilla riittävästi testejä. Meillä on käytössä viisi erilaista laitteistoa. Tällä viikolla saadaan vielä yksi uusi laitteisto apuun, iloitsee kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Jaana Kauppila.
Kiirehuippuina Seinäjoelta on lähetetty osa näytteista muualle tehtäväksi. Kun uusi laite saadaan käyttöön, konekapasiteetti on riittävä. Jos henkilökuntaa, työtunteja ja testitarvikkeita vain riittää, masiina sylkäisee ulos jopa 800 näytetulosta vuorokaudessa.
Ahkerat työmyyrät
Korona on moninkertaistanut laboratoriohoitajien työt. Ennen epidemiaa laboratoriossa tehtiin parisataa mikrobiolgista tutkimusta vuorokaudessa.
Nyt niiden lisäksi analysoidaan jopa 400 koronanäytettä.
Laboratoriossa tehdään töitä arkisin kahdessa vuorossa. Koronan takia viikonloppuihin on lisätty iltavuoro.
– Laboratoriossa työskentelee normaalisti 15 laboratoriohoitajaa. Nyt on saatu neljä henkeä avustavaan työhön, Kauppila selvittää.
Valtavasta työtaakasta huolimatta laboratorion henkilökunta on jäänyt mediassa ja kansalaisten silmissä lääkärien ja sairaanhoitajien varjoon.
– Olemme työmyyriä, joista kukaan ei tiedä mitään. Teemme näkymätöntä työtä, mutta ilman sitä koronan hoidosta ei tulisi mitään. Talon sisällä meitä kyllä arvostetaan, Metsolahti tietää.
Varsinkin epidemian alussa tilanne oli henkilökunnalle raskas. Ylitöitä kertyi ja joustoa vaadittiin.
– Tilanne oli sekava ja uusi. Opeteltavaa oli paljon ja testausvälineistä oli pulaa. Kesällä labra oli kuin sauna. Sisälämpötila kohosi kolmeenkymmenenen. Nyt on helpompaa, kun työtavat ovat selkeytyneet, Mesolahti selvittää.
Samaa mieltä on Leena Lahtinen, jolle Metsolahti tuo näytepussit analysoitavaksi ennen työvuoronsa päättymistä. Lahtinen avaa koronanäytteet sisältävät putkilot, mutta ei silti ole suojautunut päästä varpaisiin yltävään avaruusasuun.
Massiivisten suojavarusteiden puute on biosuojakaapin ansiota. Ihan tavallisesta komerosta ei ole kyse. Laboratoriohoitaja istuu eräänlaisen pöydän ääressä, mutta tason ja työntekijän välissä on läpinäkyvä koppi. Kädet saa työnnettyä lasin alta edessä olevalle pöydälle. Hyvän ilmanvaihdon ansiosta pöpöt eivät pääse työntekijän puolelle.
Kaapin suojissa Lahtinen käsittelee jokaisen näytteen yksitellen.
– Teen kahdesta näytteestä näytepoolin pipetoimalla molemmat näytteet samaan lysus bufferia sisältävään putkeen. Lysis bufferin tehtävä on inaktivoida näytteet.
Mitä? Laboratoriohoitajilla on täysin oma kielensä. Suomeksi sanottuna Lahtinen siirtää näytteet pipetillä nesteputkessa olevaan aineeseen, joka tekee viruksen vaarattomaksi. Näytteiden yhdistäminen nopeuttaa testaamista sekä säästää testaamisessa käytettyjä aineita välineitä huomattavasti. Systeemi toimii, sillä tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä otetuosta näytteistä vain pari prosenttia on positiivisia.
– Testaamme siis kaksi näytettä kerralla. Jos näytepooli on positiivinen, testaamme näytteet erikseen, että saamme selville, kummanko henkilön näyte on positiivinen, Lahtinen avaa asiaa.
Ammattilaista vaarallisten virusten kanssa työskenteleminen ei pelota.
– Kaikissa käsittelemissämme näytteissä on tartuntavaara. Suojautuminen ja aseptiset työtavat tulevat selkäytimestä.
Kun näytteet on saatu laitettua oikeisiin putkiloihin, ne asennetaan eräänlaiseen telineeseen, mikä työnnetään analysointikoneen uumeniin.
Kone raksuttaa ja led-näytöllä vilahtelee tekstejä. Siitä laboratorionhoitajat tietävät, tarvitseeko laite esimerkiksi lisää liuoksia, joita se käyttää näytteen analysoimiseen.
Samalle ruudulle saapuvat myös testitulokset. Jos tulos on positiivinen, testitulos varmistetaan vielä toisella laitteella. Testitulokset kirjataan potilaan tietokantaan käsin.
Koronasta jättilasku
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä on todettu yhteensä 181 koronatartuntaa. Testejä on tehty 41 184.
Yhden testin tarvike- ja kemikaalikustannukset vaihtelevat menetelmästä riippuen 10 eurosta 40 euroon. Niiden päälle pitää laskea esimerkiksi laite- ja henkilöstökustannukset.
– Pelkästään diagnostiikasta on sairaanhoitopiirissä kertynyt miljoonalasku. Koronan kokonaiskustannuksia on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Odotamme saavamme valtiolta ainakin jonkin verran korvausta, lääkäri Jaana Kauppila kertoo.
Katso Eparin Facebook-sivulta tai Instagramista videot siitä, miten koronatesti valmistuu.
Virpi Kupiainen-Ämmälä
