Kuivan hellekesän aiheuttama maankosteuden vajaus näkyy edelleen pohjaveden pinnoissa. Syksyn sateet ratkaisevat, kuinka vähiin vesivarannot hupenevat.
Pohjavedet sekä järvien ja jokien pinnat ovat edelleen poikkeuksellisen alhaisia. Kuuma ja kuiva kesä kulutti vesivarantoja, eikä sateeton syksy ole tuonut asiaan helpotusta. Maan länsi- ja keskiosissa satoi elokuussa puolet vähemmän kuin normaalisti.
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että kuivan sään jatkuessa etenkin maan lounaisosissa pohjavedet saattavat laskea vuoden 2003 ennätyslukemiin.
– Nyt olisi erityisen tärkeää saada pohjavesivarastoihin täydennystä ennen pysyvän talven tuloa. Mikäli pidempää sadejaksoa ei tule, saattaa kehotus veden säästeliäämmästä käytöstä olla voimassa myös talvella.
Seinäjoen Veden käyttöpäällikkö Johanna Päkkilän mukaan paniikkiin ei ole vieläkään aihetta. Vaikka ei sataisi pisaraakaan, niin juomaveden saanti on taattua läpi talven.
– Veden käyttö on vähentynyt hellepäivistä, mutta toivomme vieläkin, ettei vettä haaskattaisi. Varsinaiseen säännöstelyyn ei ole koskaan jouduttu enkä usko, että joudutaankaan. On kuitenkin hyvä, että vesivarantojen väheneminen on aiheuttanut keskustelua ja saanut monet miettimään liian itsestään selvänä pitämäänsä asiaa. Vesivarannot eivät ole pohjaton lähde eikä vettä ole syytä haaskata koskaan.
Teksti:
Virpi Kupiainen-Ämmälä
Lue koko juttu Eparista 12.9.2018.
