Löytyykö Seinäjoen asuinalueilta tunnistettavia ja samaistuttavia identiteettejä? Jos löytyy, millaisista piirteistä ja ominaisuuksista ne muodostuvat?
Tätä kysymystä seinäjokelainen Jonna Löfhjelm lähti selvittämään pro gradu -tutkielmassaan. Aihetta lähestyttiin aluesamaistumisen kautta, eli miten voimakkaasti ihmiset kokevat kuuluvansa omalle asuinalueelleen.
Identiteetin pohtimisen lisäksi pyrittiin selvittämään, millaisia mielikuvia Seinäjoen eri asuinalueisiin liittyy, eli millainen niiden maine on. Vastaukset olivat mielenkiintoisia, sillä joidenkin alueiden kohdalla maine ja koettu identiteetti olivat täysin päinvastaisia.
Kasperin alue oli tutkimuksen kannalta erityisen mielenkiintoinen, sillä sen asukkaiden kokema identiteetti poikkesi täysin ulkopuolisten alueeseen liittämistä mielikuvista. Kasperilaiset kokivat alueensa turvallisena, yhteisöllisenä, rauhallisena ja luonnonläheisenä paikkana, joka tarjoaa hyviä ulkoilumahdollisuuksia sekä palveluja vaikkapa Toimintojentalon kautta.
– Kasperin asukkaat tiedostivat myös alueeseen ulkoapäin liitetyn maineen levottomana ja jotenkin vähävaraisena kaupunginosana, mutta heidän mielestään maine ei vastaa lainkaan nykytodellisuutta, Löfhjelm kertoo.
Toinen tutkimuksessa erilaisia mielikuvia herättänyt alue oli Kultavuori, jota ulkopuoliset kuvailivat varakkaamman väen alueeksi, velkavuoreksi ja mukarikkaiden mäeksi.
– Kultavuori ei ole enää ainut uusi ja moderni asuinalue Seinäjoella. Se on silti ainut, jossa talojen ”mahtailevuutta” moititaan, Löfhjelm toteaa.
Kasperin ja Kultavuoren maineet olivat tutkijalle entuudestaan tuttuja.
– Minut kuitenkin yllätti se, miten laajasti nämä maineet elävät koko Seinäjoen alueella vastaajan iästä ja asuinpaikasta riippumatta.
Teksti: Tero Hautamäki
Lue koko juttu Eparista 15.5.2019.
