Uutiset

Kuka kolaa liittymien lumet?

Kun kaupunki on puhdistanut lumet kadun sivuun, ne siirtyvät tontin haltijan omaisuudeksi. Kuva Jaakko Elenius
  • Epari

Lunta tulvillaan, on raikas talvisää... Lapset ovat odottaneet lunta jo kauan, mutta aikuiset näkevät lumisateessa usein myös huonoja puolia. Joka vuosi ihmetellään, kuka kolaa kiinteistöjen liittymien eteen syntyneet lumipenkat.

Lunta on tänä vuonna satanut sen verran, että aurauskalusto on päässyt muutamia kertoja liikenteeseen. Puhdasta on tullut, mutta monia on harmittanut se, että ohi pyyhältävä traktori tai tiekarhu jättää tontin liittymän kohdalle ison lumivallin. Syyttävä sormi osoittaa ensimmäisenä urakoitsijaa. Vika eri kuitenkaan ole hänessä.

Seinäjoen kaupungin kunnossapitopäällikkö Reijo Vaisto kertoo, että auraajat noudattavat ohjeita.

– Kyse on ajasta ja rahasta. Kuluisi valtavasti aikaa, jos auraajat putsaisivat jokaisen liittymän. Moni tie jäisi kokonaan auraamatta.

Märän ja painavan lumen lapioiminen ottaa kiinteistön omistajia päähän, mutta valitus ei auta: Kunnossapitolain mukaan kiinteistön liittymän kunnossapito kuuluu kiinteistölle, vaikka lumivallin olisi aiheuttanut kaupungin piikkiin lunta siirtävä urakoitsija.

Seinäjoen kaupungilla on puolensataa lumenauraukseen liittyvää urakkasopimusta. Tavallisesti viisi vuotta kestävissä sopimuksessa määritellään myös työhön sopiva kalusto. Kun sopimus on tarpeeksi pitkä, urakoitsija uskaltaa investoida koneisiin.

Seinäjoen teillä liikkuvasta neljästä tiehöylästä kaksi on kaupungin omistuksessa. Tiekarhuilla ajetaan lähinnä pääväyliä ja asuinalueiden kokoomakatuja.

Vaisto kertoo, että pääteitä auraavissa tiekarhuissa on lumistoppari, joka voidaan pudottaa liittymän kohdalla alas. Tämä estää lumivallin syntymisen.

– Asuntoalueet aurataan traktorilla. Niihinkin sopivia ratkaisuja on olemassa, mutta ne ovat kalliita ja rikkoontuvat helposti. En usko, että niitä vaaditaan ammattiauraajilla missään.

Seinäjoella on aurattavana 500 kilometriä autoteitä ja 250 kilometriä pyöräteitä. Pihoja, parkkipaikkoja, toreja ja muita aurattavia julkisia alueita on yhteensä 150.

Teksti: Virpi Kupiainen-Ämmälä

Lue koko juttu Eparista 13.12.2017

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Jaa artikkeli
    Lounaspaikka