Luminen talvisää takaa huippuolosuhteet tämän vuoden Kuperkeikkahiihdoille.
Seinäjokisten lasten suurin hiihtokilpailu, Kuperkeikkahiihdot, järjestetään sunnuntaina 18. helmikuuta. Tänäkin vuonna Seinäjoen hiihtostadionille odotetaan noin 800 lasta kannustusjoukkoineen.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Seinäjoen paikallisyhdistyksen, Seinäjoen Hiihtoseuran ja Eparin järjestämä tapahtuma on pidetty jo 42 kertaa. Hiihtosuorituksia on vuosien aikana kirjattu yli 30 000. Tällä kerralla sarjat ovat vuosina 2010 – 2016 syntyneille. Nuoremmat tai vanhemmat voivat hiihtää ilman aikaa. Jokainen hiihtäjä palkitaan Eparin lahjoittamalla mitalilla.
Ilmoittautuminen alkaa kello 11.30 ja itse tapahtuma kello 12.00. Hiihtoaika päättyy puolitoista tuntia myöhemmin.
Arkkiatri Arvo Ylpön ideoiman tapahtuman juontaa alusta saakka mikrofonin varressa ollut Masa Mäki-Reinikka.
Kisan suojelijat vaihtuvat vuosittain. Nyt tukensa hiihtäjille antavat Seinäjoen Peliveljien edustusjoukkue.
– Tämä on kunniatehtävä. Paikalle on tulossa kymmenkunta pelaajaa. Vapaaehtoisia ei ollut vaikea saada. Moni muistaa olleensa lapsena paikalla kisaajan roolissa, kertoo valmentaja Tommy Koponen.
Seinäjoen Yhteiskoulun liikunnanopettajana työskentelevä mies tietää, että lapsuudessa saaduilla positiivisilla liikuntakokemuksilla on suuri merkitys.
– Lapset tulevat paikalle vanhempiensa kanssa ja se on vielä parempi juttu. Syntyy muistoja, jotka kantavat läpi elämän.
Koposet kävivät Kuperkeikkahiihdoissa, kun perheen kolme lasta olivat kilpailuiässä. Mies on iloinen, ettei perinteisen kilpailun suosio ole vuosien varrella laskenut.
– Hiihtäminen on osa suomalaista kansanperinnettä ja hiihtotaito on eräänlainen kansalaisvelvollisuus. Onneksi hiihto on mukava laji.
Parikymmentä vuotta nuoria liikunnan poluille työkseen johdatellut mies on huomannut, että teini-ikäisten hiihtotaidot ovat hieman heikommat kuin menneinä vuosina.
– Nuoret eivät juuri hiihdä kotona, mutta koulutunneilla he huomaavat, että ladulla on ihan mukavaa. Pyrimme hiihtämään liikuntatunneilla ainakin kuukauden.
Tunneilla hiotaan hiihtotekniikkaa ja tehdään muutaman kilometrin mittainen lenkki. Sen jälkeen vuorossa on oppilaiden mielestä päivän kohokohta.
– Lähdemme valmiilta laduilta metsään. Hiihdämme ja laskemme mäkeä umpihangessa. Osa on innostunut hommasta niin, että lähtee mäkeen vapaa-aikanankin, Koponen kertoo.
Teksti:
Virpi Kupiainen-Ämmälä
