Kun kuppari Hannele Takala levittää työkalunsa kylpyhuoneeseen, tekisi mieli juosta karkuun.
Ensimmäisenä huomio kiinnittyy parinkymmenen sentin mittaisiin, kyläsepän takomiin minikirveisiin. Niiden vieressä lepää ripakopallinen nyrkinkokoisia imukuppeja.
– Enää ei kupata lehmänsarvilla niin kuin ennen, Takala kertoo ja patistaa asiakasta saunan lämpöön.
Takala on tullut tekemään hoidon kotiini kuten kupparit vuosisatoja sitten. Ennen kuppareita oli joka kylässä. Nykyään enää harva hallitsee elävään kansanperinteeseen kuuluvan hoitotavan.
Kuppauksen periaate ei ole vuosien saatossa muuttunut. Ideana on saada imukuppien avulla ihoon tehdyistä viilloista nousemaan laskimoverta, joka sisältää vähän happea, mutta paljon kudoksiin kertyneitä kuona-aineita. Vanha kansa sanoikin, että kuppauksessa otetaan pois paha veri.
– Keho poistaa kuona-aineita pikku hiljaa, mutta kuppaus nopeuttaa prosessia. Kun vanha veri päästetään ulos, elimistö alkaa kehittää tilalle uutta verta, Takala selvittää.
Tuleva kokemus pelottaa hieman, mutta yritän vain rauhoittua, sillä kuppaus on ammattilaisen mukaan hoito, johon ketään ei kannata pakottaa.
Asetun vatsalleni makaamaan. Takala painelee selkään, käsiin ja jalkoihin imukuppeja. Mitä, tuleeko veri ihon läpi?
– Asetan kupit akupunktiopisteisiin. Alipaine vetää veren ihon pintakerrokseen ja vasta sen jälkeen rikon ihon pintaa.
Ai! Auts! Kuppari antaa kirveensä heilua ja iskee silmänräpäyksessä puolenkymmentä viiltoa käsivarteeni jokaisen imukupin kohdalle. Tuntemuksia analysoidessani Takala on ehtinyt käsitellä jo toisen käden.
Minua ennen hoidettavana ollut nainen kuvasi viiltojen aiheuttamaa kipua sääskenpistoksi. Itse sanoisin, että kyseessä on ainakin hyttysparven hyökkäys.
Kuppaus ei siis ole mikään hemmotteluhoito, mutta kipu on hyvin siedettävissä ja mikä parasta, ohi muutamassa sekunnissa.
– Herra mun vereni! Takala huudahtaa tyytyväisenä nähdessään, miten nopeasti kirkkaanpunainen neste kertyy imukuppiin.
Koko kropan käsittely vaatii nelisenkymmentä imukuppia. Ne tyhjennetään hoidon aikana pariin otteeseen ja otetaan kokonaan pois, kun verta ei enää tule. Kuppauksessa verta poistuu kehosta muutamasta desistä puoleen litraan. Määrä on suunnilleen sama kuin verenluovutuksessa.
Teksti:
Virpi Kupiainen-Ämmälä
Lue koko juttu Eparista 10.4.2019.
