Pikavippien vaarat tiedetään, mutta silti niitä otetaan vuosi vuodelta enemmän. Korkeakorkoisista lainoista aiheutuneet maksuhäiriöt työllistävät perintätoimistoja.
Kuluttajien maksuhäiriöiden määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Ongelmia on erityisesti nuorilla ja keski-ikäisillä: 25–54-vuotiaista noin 12 prosentilla on maksuhäiriömerkintä.
Maksuhäiriömerkintöjen lisääntyminen on suhteessa kulutusluottojen yleistymiseen. Kaikki mulle heti ja helposti –sukupolvet eivät ole vanhempiensa tavoin tottuneet säästämään ja hankkimaan houkutuksia vasta sitten, kun rahat ovat kasassa. Muutamalla napin painalluksella saatavat pikavipit ja erilaiset osamaksutavat mahdollistavat leveän elämäntyylin rahattomallekin. Helppoa rahaa nostaessa ei aina tule mieleen, että velka pitää maksaa takaisin.
Seinäjokisen perintätoimiston, Perintäritarin, yrittäjä Juha Järvinen on tilanteesta huolissaan.
– Talous ei yrityksessä eikä omassakaan elämässä voi pyöriä pikavipeillä ja velkarahalla. Jos kulutustottumuksia ei saada muutettua, luvassa on isoja yhteiskunnallisiakin ongelmia.
Kahdesta neljään vuoteen voimassa oleva maksuhäiriömerkintä oli vuodenvaihteessa 374 100 suomalaisella. Kymmenen vuotta sitten merkintöjä oli liki 100 000 vähemmän.
Järvinen näkee nousukierteen katkaisemiseen vain yhden toimivan ratkaisun.
– Asenteiden muutos lähtee lapsista. Talousosaamista pitäisi opettaa koulussa. Rahaongelmat vähenevät, kun nuoret tietävät enemmän talouden hallinnasta, velkaantumisesta ja maksuhäiriömerkinnän seurauksista.
Järvinen on käynyt kouluilla puhumassa asioista. Tärkeimmän opin pystyy tiivistämään yhteen sanaan.
– Kaikki perustuu säästämiseen. On taloudellisempaa säästää investointiin kuin hankkia se luotolla ja maksaa tuotteen hinnan lisäksi ekstraa kuluista ja koroista.
Teoriassa homma kuulostaa helpolta. Käytännössä asiat mutkistuvat.
– On paljon kivempaa ostaa tavarat heti kuin viivästyttää vaikka television hankintaa säästämisen takia vuodella. Säästämisestä pitäisi saada jollakin tavalla trendikästä, motivoivaa ja seksikästä, Järvinen pohtii.
Ratkaisua asenteenmuutokseen mies ei ole vielä keksinyt. Järvinen patistaa myös lasten ja nuorten vanhempia pohtimaan voisiko talousoppi sisältyä oman perheen arkeen.
– Monella on nykyään mahdollisuus ostaa lapselle kaikki, mitä hän haluaa. On silti edelleen tärkeää opettaa, että rahan eteen pitää tehdä töitä. Vastuuta voi myös jakaa. Jos aikuinen ostaa lapselle pelikonsolin, lapsen tehtävänä voi olla säästää rahat peleihin.
Teksti: Virpi Kupiainen-Ämmälä
Lue koko juttu sekä viikon muut uutiset ja puheenaiheet Eparista 7.2.2018.
