Olisitko valmis käyttämään samoja vaatteita naapurisi tai pomosi kanssa? – Kaupunkilaisten yhteinen vaatekaappi toimii kuin kirjasto

Kirjaston käyttöön on jo totuttu, mutta olisitko valmis käymään samalla vaatekaapilla pomosi tai naapurisi kanssa?

Monia vaatteita tai asukokonaisuuksia käytetään usein vain muutaman kerran. Se harmittaa, sillä laatu maksaa, mutta tiettyihin tilaisuuksiin on sonnustauduttava pukukoodin mukaan. Hääpukujen ja vanhain tanssien mekkojen vuokraamiseen on jo totuttu, mutta voisitko kuvitella, että jakaisit muiden kanssa myös työvaatteita tai vaikka ihan kotoiluasuja?

Aika moni voi. Siksi Suomeen on viime vuosina avattu useita vaatelainaamoita. Seinäjoki sai omansa pari vuotta sitten, kun Vaatelainaamo Tanttu avasi ovensa. Yrityksen ideana on olla kaikkien kaupunkilaisten yhteinen vaatekaappi, josta voi kirjaston tapaan käydä lainaamassa sen hetken menoihin ja fiilikseen sopivia vaatteita ja koruja. Palvelusta maksetaan kuukausihinta.

Yrityksen takana ovat ystävykset Johanna Rintamäki ja Heidi Hirvilammi. Sivutoimiset yrittäjät aloittivat varovasti. Ensin lainavaatteet olivat Hirvilammin olohuoneessa. Sieltä Tanttu siirtyi Törnävän Piirille. Nyt myymälä sijaitsee Seinäjoen ydinkeskustassa samoissa tiloissa MOON designstoren kanssa.

– Työllistävä bisnes lainaamo ei vielä ole, mutta vuokrauksesta huolehtii nyt pääasiassa MOON desingstoren henkilökunta. Kaupalla on hyvät aukioloajat ja niistä hyötyvät myös meidän asiakkaamme. Aikaisemmin olemme olleet auki vain yhtenä iltana viikossa, Rintamäki selvittää.

Vaatelainaamojen tavoitteena on herätellä ihmisiä pohtimaan kulutustottumuksiaan. Muotiasusteiden kierrättämisen ajatuksena on tarjota ajankohtaisen ja kausittain vaihtuvan muodin nautinto niillekin, jotka eivät halua ostaa vaatteita omaksi.

Rintamäki ja Hirvilammi pyörittelivät ajatusta yrityksestä pitkään ja tulivat siihen tulokseen, että halpoihin, lähes kertakäyttöisiin vaatteisiin kyllästyneet ihmiset ovat nyt valmiita kokeilemaan ekologista ja yhteisöllistä palvelua.

– Väki on tottunut kierrättämään kirppareilla. Lisäksi moni on havahtunut miettimään millaisissa oloissa ja millaisella palkalla halppisvaatteita tehdään, Rintamäki sanoo.

Tantun valikoimissa on vain suomalaisia vaatemerkkejä. Rintamäen mukaan suurimpaan osaan suomalaisista vaatemerkeistä voi luottaa, mutta ei sokeasti.

– Erään korutoimittajan kanssa emme tehneet yhteisyötä, sillä kivien alkuperästä ei ollut tarkkoja tietoja.

Vaatelainaamoille suuri asiakasryhmä on ihmiset, jotka ovat käyneet kriittisesti kodin lisäksi läpi vaatekaappinsa japanilaisen Marie Kondon lanseeraaman konmarituksen tai niin sanotun kuolinsiivo-buumin innoittamana. Osa asiakkaista kannattaa tiukkaa minimalisti-aatetta.

– Monella on kotona vain perusvaatteet eli esimerkiksi valkoinen kauluspaita ja musta toppi. Lisäväriä ja vaihtelua he hakevat meiltä, Rintamäki kertoo.

Useimmin uusia vuokraajia mietityttää se, että vaatteeseen tulee tahroja.

– Suurin osa liasta lähtee pesussa pois ihan niin kuin omistakin vaatteista. Vain muutaman kerran lainattu vaate on tarhriintunut tai rikkoontunut käyttökelvottamaksi, Rintamäki rohkaisee.

Näin se toimii:

– Vaatelainaamo perustuu jäsenyyteen.

– Maksua vastaan voi lainata kaksi vaatetta 1–3 viikoksi, minkä jälkeen ne palautetaan pestyinä. Lisämaksusta saa lainaksi korun tai asusteen.

– Vaatteet palautetaan pestyinä ja sellaisena, että ne ovat heti vuokrattavissa. Useimmat vaatteet voi pestä kotona. Pilalle mennyt vaate on korvattava.

– Puolen vuoden jäsenyys maksaa 149 euroa. Yhden vaatteen hinnaksi tulee viikossa noin kolme euroa.

– Myös kertalainat tai vaatteen lunastaminen omaksi ovat mahdollisia.

Virpi Kupiainen-Ämmälä