Ostatko joulukuusen vai antaako omatuntosi periksi ihailla varastettua kuusta?

Pohjalaiset ovat tunnetusti rehellistä väkeä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, ettei jouluna haluta kärsiä huonosta omastatunnosta varastettua kuusta ihaillessa.

Suomalaiskoteihin hankitaan vuosittain yhteensä 1,5 miljoonaa joulukuusta. Suurin osa joulupuista ostetaan. Loput haetaan omasta metsästä. Vain murto-osa suomalaisista haluaa ihastella hyvän tahdon juhlan aikaan varastettua joulukuusta.

Kuusivorot ovat suurimpien kaupunkien riesa. Esimerkiksi Kuopiossa varkaita on niin paljon, että kaupunki valvoo metsiään joulun alla tehostetusti. Pohjanmaalla tilanne on päinvastainen. Pohjanmaan poliisilaitokselle on 40 kunnan alueelta tehty viiden viime vuoden aikana vain kaksi joulukuusia koskevaa rikosilmoitusta.

Toinen rikos tapahtui vuosi sitten. Silloin seinäjokisesta häkkivarastosta varastettiin muun muassa joulukuusi koristeineen. Toinen tapaus on Luodosta vuodelta 2015. Silloin kuusivaras iski metsässä.

– Molemmat tapaukset ovat selvinneet. Mielenkiintoinen seikka on, että kuusivarkaat olivat naisia, kertoo Pohjanmaan poliisin viestintäpäällikkö Mikael Appel.

Yhden joulukuusen varastaminen kirjataan näpistykseksi, josta rangaistuksena on 10-15 päiväsakkoa. Jos kuusivarkaat huolestuttavat metsänomistajaa, omaisuuttaan voi Appelin mukaan yrittää turvata monella.

– Vartiointi, aitaus, kameravalvonta ja hälytysjärjestelmät voivat auttaa. Jos haluaa minimoida riskin, kannattaa kasvattaa muita puita kuin kuusia.

Seinäjoen kaupungilla on metsää noin 7 000 hehtaaria. Vaikka valvontaa on vähän, varkauksia ei ole tullut ainakaan kaupunginpuutarhuri Kari Hirvensalon tietoon.

– Suurempi ongelma on se, että väki heittää kuuset joulun jälkeen kaupungin puistometsiin, vaikka ne voisi viedä ilmaiseksi kaatopaikalle.

Kuusivarkaat eivät ole aiheuttaneet päänvaivaa Seinäjoen seurakunnallekaan. Seurakunnalla on metsää 211 hehtaaria. Suurin osa sijaitsee Ylistarossa kaukana keskustasta. Loput puut kasvavat hautausmaiden liepeillä.

– Varkaita ei ole edes nähty. Seurakunnan metsät ovat eri kasvuvaiheissa. Joulukuuseksi sopivia puita on vähän, tietää puistopäällikkö Esko Karttunen.

Pienemmillä paikkakunnilla kuusia suojaa se, että ihmiset tuntevat toisensa ja tietävät kuka metsät omistaa. Tästä hyvän esimerkin kertoo Suomen Metsäkeskuksen Seinäjoen alueen metsäneuvoja Aku Nieminen.

– Metsässä liikkunut mies oli ottanut kuusivarkaan kiinni, koska oli tutussa metsässä liikkuessaan huomannut, että puuta sahaava mies ei ollut metsän omistaja. Varas joutui maksamaan kuusen.

Kun sopiva apaja löytyy, houkutus voi käydä ylivoimaiseksi. Tällaisen tapauksen muistaa koko ikänsä metsäasioiden kanssa työskennellyt, nyt jo eläkkeellä oleva Ensio Saari Isostakyröstä.

Mies kuuli laajasta kuusivarkaudesta parikymmentä vuotta sitten työskennellessään Metsäliiton piiripäällikkönä Laihialla. Silloin tien varressa olevasta kuusitaimikosta alkoi kadota puita.

– Asiasta epäiltiin henkilöä, joka oli syytön. Epäilty meni maineensa puhdistaakseen vahtimaan paikkaa. Tiellä oli rekka, joka oli lastattu täyteen kuusia. Ne oli tarkoitus viedä pääkaupunkiseudulle myytäväksi.

Laajat kuusivarkaudet ovat Saaren mukaan harvinaisia. Mielipiteellä on uskottava pohja, sillä mies on uransa aikana huolehtinut esimerkiksi Lapuan kaupungin metsistä neljännesvuosisadan ajan työskennellessään Lapuan Metsänhoitoyhdistyksessä.

 

Virpi Kupiainen-Ämmälä

Lue koko juttu Eparista 18.12.2019