Pala Ylistaroa on keisarinnan kruunussa – Uusi luontopolku vie Vittingin kaivosten ihmeiden äärelle

Vittingin rautakaivokset Ylistarossa kuuluvat Seinäjoen seitsemän ihmeen joukkoon. Kaivoksista on löydetty muun muassa jalokiveksi luokiteltavaa rodoniittia, mitä ei muualla Suomessa ole.

Vittingin ihmeet ovat olleet tavallisilta tallaajilta jokseenkin saavuttamattomissa, mutta nyt alueelle rakennetaan luontopolkua. Alueelle tulee ainakin pitkospuita, turva-aitoja ja kaivantoihin johtavia portaita. Projektin tavoitteena on tehdä harvinaista ja historiallista seutua tunnetuksi ja tehdä Vittingistä matkailunähtävyys. Toinen tavoite on lisätä Ylistaron liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia.

Luontopolun pitäisi valmistua ensi vuoden loppuun mennessä. Projektin budjetti on 110 000 euroa. Asemaseudun Keittämisyhdistys Asky on saanut rahaa luontopolun rakentamiseen Euroopan Unionilta, Suomen valtiolta ja Seinäjoen kaupungilta. Kyläläisten kökkätyön osuus on noin 27 000 euroa.

Vittingin kaivosten tarina sai alkunsa yli 400 vuotta sitten. Ruotsin suurvalta-ajalla 1617–1721 Pohjanmaan alue erotettiin muusta Suomesta ja sen katsottiin kuuluvaksi Tukholman etupiiriin. Tämän vuoksi Ruotsin hallituksen suosima malminetsintäharrastus levisi laajan Pohjanmaalle.

– Asia saatiin markkinoitua niin, että koko Pohjanmaan väki innostui etsimään malmia, kertoo Satu Hietala Geologian tutkimuskeskukselta.

Etelä-Pohjanmaan ensimmäisiin kaivosyrityksiin kuului talonpoikien tekemät malmilöydöt 1600-luvulla. Talonpojat hakivat rahallista tukea ja valtuuksia ja alkoivat perustaa Vittinkiin pieniä tuotantolaitoksia uskoen vahvasti siihen, että aleella olisi ainakin rautamalmia. Muutamat löydökset viittasivatkin siihen suuntaan.

– Louhintaa suoritettiin alkuun alkeellisilla välineillä. Varhaisessa vaiheessa käytettiin nuotiolouhintaa, jossa kallion päällä poltetaan nuotiota ja kun kivi kuumenee, siihen heitetään kylmää vettä päälle. Kallio alkaa halkeilla ja siitä voidaan naputella lohkareita irti, Hietala avaa.

– Yksi tällainen hyvin säilynyt nuotiolouhintapaikka on löytynyt Vittingin alueelta, mikä on todella harvinaista. Mistään muualta ei tiettävästi vastaavaa löydy.

Vittingin erikoisuus on punertava rodoniitti, joka on Suomen vanhin korukivi. Rodoniittia ei ole löydetty muualta Suomesta.

Perimätiedon mukaan 1700-luvulla eläneen Venäjän keisarinna Katariina Suuren kruunussa on ollut Ylistaron rodoniittia. Palanen Vittinkiä löytyy myös Lontoon kivimuseosta.

Kaivostoiminta loppui Vittingissä kokonaan vuonna 1920.

– Siihen astikin se oli kituuttamista, koska malmi oli laadultaan liian köyhää ja siitä syystä Orisbergin ruukkiin tuotiin malmia Ruotsista täydennykseksi, Hietala selvittää.

Paikallishistoriaan perehtynyt Harri Ritari on kaivoslöydösten takana.

– Yhtenä iltana lähdin Vittingin kaivosten alueelle kaverille oppaaksi. Siinä kierrellessä ja katsellessa havaitsimme mahdollisen nuotiolouhitun kaivoksen yläosan ja tarkemmin tutkittaessa sieltä se paljastui. Kyseessä on todennäköisesti Vittingin alueen ensimmäinen kaivos, Ritari kertoo.

Yhteensä kaivoksia on 16. Vaikka louhinnan tulokset jäivät lopulta vaatimattomiksi, tapahtumat kuitenkin vaikuttivat merkittävästi alueen kehittymiseen. Toiminta johti ruukkien perustamiseen ja sitä kautta koko alueen teollistumiseen. Se on periytynyt tähän päivään saakka.

Iiris Koistiainen Virpi Kupiainen-Ämmälä