Tiesitkö, että melkein Keskustorin alla on pieni pasta- ja jäätelötehdas? Pala Italiaa on saapunut Seinäjoelle.
Seinäjoki
Durumvehnäjauhot ja kananmunat sekoittuvat taikinaksi, kun keittiöpäällikkö Radoslaw Dmoch päräyttää pastakoneen käyntiin. Pian lihamyllyn näköinen masiina suoltaa metritolkulla tuorepastaa.
Toisella puolella keittiötä valmistuu gelatoa eli käsin tehtyä jäätelöä. Tällä kerralla kokki Pauliina Rumpunen maustaa sitä omasta puutarhastaan poimimillaan punaherukoilla.
Herkut ovat italialaisia, mutta en ole jutuntekomatkalla saapasmaassa, vaan Seinäjoen upouuden Keskustorin laidalle perustetun Vinola-ravintolan kellarikerroksessa. Sinne on rakennettu pienoiskoossa oleva pasta- ja jäätelötehdas.
Makuelämyksiä käsityönä
Uppalan kartanon omistamaa Vinolaa emännöivät Anu ja Mari Luukko haluavat tarjoilla omassa keittiössä käsin valmistettua ruokaa yksinkertaisesti siksi, että se maistuu teollisesti tuotettua paremmalta.
– Tuorepasta tuo lisäarvoa ja makua pasta-annokseen. Tuoreesta pastasta hyvin valmistettu annos on elämys, vakuuttaa Anu Luukko.
Yrittäjän sanaan on uskominen, sillä hänen makuaistinsa on hyvin harjaantunut. Siitä todisteena Luukolla on sommelierin eli viinien asiantuntijan titteli. Kokokemuksen ja koulutuksen ansiosta nainen maistaa ruuasta ja viineistä aromeja, joita suurin osa ei ole tiennyt olevan olemassakaan.
– Makunystyröiden määrä ja paikka suussa vaihtelevat. Ihmiset maistavat samoja makuja hyvin eri tavalla, Luukko lohduttaa.
Suosikkiruokien ja -juomien kirjo on laaja. Toinen himoitsee aurajuustoa ja piparia, toinen ei saa yhdistelmää alas millään. On turha edes yrittää selvittää, kumman mielipide on oikea. Makuasiosta ei yksinkertaisesti voi kiistellä.
Luukon mukaan on olemassa niin sanottuja klassisia makuyhdistelmiä, joita suurin osa ihmisistä rakastaa. Suomalainen esimerkki tästä on uunituore maito ja vastaleivottu pulla.
Vinolassa asiakkaille tarjotaan erityisesti juustojen ja viinien sekä pasta- ja riisiruokien kautta syntyviä elämyksiä.
– Viini on ruokajuomana syrjäyttänyt oluen täysin. Meillä on vaihtuva valikoima laadukkaita eurooppalaisia viinejä. Sama ruoka saa eri vivahteita erilaisen viinin kanssa. Jopa tarjoilulasi vaikuttaa kokemukseen, Luukko selvittää.
Miten viiniasiantuntijoiden suosima Riedel-lasi istuu pohjalaisen kouraan? Pitääkö olutkolpakkoon ja kaljabaareihin tottunut heimo viinien maistelua liian fiininä hifistelynä?
Luukko tyrmää käsityksen eteläpohjalaisten moukkamaisuudesta. Asiakkaat ovat löytäneet Vinolan ja sen viinit hyvin.
– Jos viinit ovat vielä vieras aihealue, niin niihin erikoistuneesta ravintolasta on hyvä aloittaa. Meillä asiakkaan ei tarvitse tietää, mitä hän haluaa, sillä henkilökunta osaa auttaa sopivan juoman valinnassa.
Viinikonkareita Luukko kannustaa kokeilemaan uutta.
– Kun haastaa itseään, voi oppia pitämään erikoisistakin mauista tai löytää jopa uuden rakkauden.
Alkoholin kulutustottumukset ovat muuttuneet viime vuosina.
– Ennen ei niin välitetty siitä, mitä juotiin. Pääasia oli tulla humalaan. Nyt arvostetaan määrää enemmän laatua. Sama näkyy ruuassa. Asiakkaat eivät halua syödä turhia kaloreita, vaan terveellistä ja maukasta lähiruokaa.
Vinolassa lähellä tuotettua ruokaa käytetään mahdollisuuksien mukaan. Pastan vaatimaa hienojakoista vehnäjauhoa ei Suomesta helposti löydä, mutta kananmunat tulevat parin kivenheiton päästä Kivimäen maatilalta. Gelatoa tehdään italialaisten kokkien opeilla suomalaisittain. Maku loihditaan vaikka karviaisista tai omenoista.
