Seinäjokelainen, valtakunnallisestikin tunnettu ilmiö on syödä pinaattilätyt jauhelihakastikkeella. Jos kuitenkin kysytään nurmolaisilta, lisäkkeenä on oltava hillo. Pinaattilätyt jauhelihakastikkeella on valittu seinäjokisimmaksi ilmiöksi. Paikallinen erikoisuus vei voiton Seinäjoen Museoiden järjestämässä ilmiökisassa ylivoimaisesti. Sitä äänesti yli puolet kyselyyn vastaajista.
Jokainen seinäjokelainen saa ensikosketuksensa pinaattilättyjen kera tarjotusta jauhelihakastikkeesta viimeistään alakoulussa. Yhdistelmä on ollut kiertävällä ruokalistalla jo yli 40 vuotta.
Reseptin kehitti Seinäjoen kaupungin ruokapalvelukeskuksen päällikkö Mervi Röyskö. Nykyään eläkkeellä oleva nainen pohti 1970-luvulla sitä, miten pinaattilätyistä saataisiin uudistuneita ravintosuosituksia vastaava kokonaisuus.
Vaikka muualla Suomessa Röyskön resepti herättää kummastusta, seinäjokelaiset ottivat sen omakseen heti.
– Pinaattilätyt oli tapana tarjota puolukkahillolla, mutta jotenkin se ei tuntunut kokonaiselta aterialta. Kokeilin jauhelihaa ja ruokalaji oli heti menestys. Joskus testasimme vaihtaa pinaattilätyt porkkanaohukaisiin, mutta niistä ei pidetty yhtä paljon, Röyskö muistelee.
Pinaattiohukaiset jauhelihakastikkeella ovat kuuluneet kouluruokien suosikkeihin siitä saakka. Seinäjoen kaupungin nykyinen ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö Pirjo Kujanpää ei ihmettele asiaa.
– Pinaattilätyt ovat suosittuja lisäkkeestä riippuen. Kun niihin yhdistää herkullisen kastikkeen, niin hyväähän se on.
Kujanpää iloitsee myös siitä, että ruokalaji on yksi kouluruokalistan monista Sydänmerkin saaneista ruuista.
– Ruoka on terveellistä ja herkullista, eli ihanteellista kouluruokaa. Tuohon yritämme aina pyrkiä, Kujanpää kertoo.
Ruokaan liittyvät mieltymykset voivat olla hyvinkin paikallisia. Niin paikallisia, ettei niitä löytääkseen tarvitsee ajaa kuin Seinäjoelta Nurmoon. Kun Nurmo liitettiin Seinäjokeen vuonna 2009, Nurmon lukiolaiset menivät lakkoon, koska eivät suostuneet syömään ruokalistalle ilmestynyttä omituista ruokaa. Seinäjokelaiset puolestaan ihmettelivät mistä on kyse, sillä heidän maailmassaan pinaattilättyjen kyytipoikana oli aina ollut jauhelihakastike.
– Protestin ansiosta Nurmon lukiolaiset saivat pinaattilätyt lautaselleen heille tuttuun tapaan karviaishillon kera, tietää Sulevi Riukulehto, joka työskentelee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa Seinäjoella aluehistorian- ja kulttuuriperinnön parissa.
Tutkimukseen osallistunut, nurmolaisessa päiväkodissa työskentelevä henkilö kertoi, että uutta ruokalajia ihmeteltiin myös hänen työpaikallaan. Lapset eivät voi päättää syömisistään, joten he saivat kuntaliitoksen jälkeen syödäkseen seinäjokelaista herkkua.
– Veikkaan, että vuosien kuluessa ruoka kiinnittyi lasten makumaisemaan niin lujasti, että lukiolaisina he tarpeen vaatiessa puolustavat pinaattilättyjen ja jauhelihakastikkeen yhdistelmää kotiseutunsa ruokakulttuurin ikiaikaisena osana, Riukulehto selvittää.
Kuntaliitoksesta on nyt kulunut 12 vuotta. Miten pinaattilätyt Nurmossa nykyään tarjoillaan?
– Joka toinen kerta jauhelihakastikkeella ja joka toinen kerta karviaishillolla ruokaisan salaatin kera, kertoo Nurmon keskuskeittiön ravitsemistyönjohtaja Terhi Niemelä.
Kompromissi syntyi vuosi sitten. Asia meni juuri niin kuin Riukulehto arvelikin.
–Pienistä kouluista tulee lapsia yläasteelle. Sivukylillä on totuttu syömään pinaattilättyjä jauhelihakastikkeella. Molempia vaihtoehtoja menee yhtä paljon, mutta toki molemmilla on omat kannattajansa, Niemelä selvittää.
Pinaattilätyt ovat olleet valmisruokien uranuurtajia. Niiden lisäkkeitä pohdittaessa vaihtoehtoina ovat olleet joko suolainen tai makea. Esimerkiksi Alavudella ohukaiset tarjottiin 1980-luvulla omenahillolla ja Ähtärissä maksamakkaralla.
Miten Ähtäristä kotoisin oleva tutkija lättynsä syö?
– Suosin suolaista. Ähtäriläiseen tapaan maksamakkara sopii hyvin, Riukulehto nauraa.
Seinäjokisin ilmiö:
Seinäjoen Museoiden kyselyyn seinäjokisimmasta ilmiöstä vastasi 328 henkeä. Valmiiden vastausvaihtoehtojen lisäksi sai lähettää omia ehdotuksia.
1. Pinaattilätyt ja jauhelihakastike, 162 ääntä.
2. Jos jotakin ei ole, se tehdään kuten Kyrkösjärvi ja Jouppilanvuori, 87 ääntä.
3. Kökkätyö, 22 ääntä.
4 Keväinen lannanhaju, 9 ääntä.
5 Lakeuden Risti, (listan ulkopuolelta) 8 ääntä
6 Atrian lihalaatikoiden luvaton käyttö, 7 ääntä.
7 Oma liikennekulttuuri, 5 ääntä.
8 Provinssi (listan ulkopuolelta) ja Nurmon maailmanpyörä, 3 ääntä.
Listan ulkopuolelta yksittäisiä ääniä saivat muun muassa Aalto-keskus, Kalevan Navetta, p***uralli, seinäjokinen-sana, Nurmon Jymyn painijat, omasta mielipiteestä kiinni pitäminen, Tanelinrannan avanto ja sauna, Aamunkoi-kävelysiltä, Jerikon alue ja tulvat.
Virpi Kupainen-Ämmälä
