Uutiset

Pyörätuolinkäyttäjä kohtaa edelleen tiellään esteitä

Saara Pohjonen ja Raimo Nevanen ovat valmiit antamaan arvionsa myös suoraan yrittäjille kauppapaikkojen estettömyydestä. Kuvat Jussi Mustikkamaa
  • Epari

Pyörätuolin käyttäjät kokevat edelleen, että heitä ei kuunnella riittävästi uudisrakentamisen esteettömyyttä suunniteltaessa.

Vaikka katuluiska saattaa näyttää sopivalta, niin pyörätuolilla liikkuvalle muutaman sentin koroke on ylitsepääsemätön seinä.

Seinäjokelainen Saara Pohjonen kulkee arjessa sähköavusteisella mopolla, joka on järeämpi versio sähköpyörätuolista. Painava apuväline ei aina pysty ylittämään katukivetysten reunoja.

– Aina pitää miettiä reitit, että mistä pääsee yleensä ollenkaan menemään. Pitää mennä pidempää reittiä tai kaikkiin paikkoihin ei pääse ollenkaan, Pohjonen kertoo.

Jos edessä on haastava paikka, niin silloin on tilattava taksi, ja toivottava, että taksikuljettaja auttaa perille. Isoimmissa takseissa on nostoväline, jolla painava sähkömopo saadaan auton kyytiin matkaan.

Seinäjoen seudun invalidien varapuheenjohtaja Raimo Nevanen kulkee käsivoimin liikkuvassa pyörätuolissa. Pyörätuoli kulkee Nevasen oma auton matkassa. Auto onkin tärkeä liikkumisen väline, kunhan vain invaparkkipaikkoja löytyisi riittävästi.

– Kauppoihin pääsee aikalailla hyvin. Ne ovat maan tasalla ja kaupoissa on liukuovet, joten ovikahvoja ei tarvi käyttää.

Nevanen myöntää esteettömyyden menneen Seinäjoella eteenpäin, kun vertaa takavuosien tilanteeseen. Silti pyörätuoliasiakas voi joutua vaihtamaan vaikka pankkia, kun omaan pankkiin ei välttämättä ole päässyt itsenäisesti esteettömästi asioimaan.

Saara Pohjonen kuuluu Seinäjoen vammaisneuvostoon, joka on kaupungin vaikuttamistoimielin.

– Meidän yhteistyö kaupungin suunnittelun kanssa ei tahdo pelata, meitä ei kuunnella, Pohjonen harmittelee.

Vammaisneuvoston jäsenet menisivät mielellään kertomaan näkemyksensä esteettömyydestä jo rakentamisen suunnitteluvaiheessa.

– Tämä on tuttu ongelma, työelämässä Kurikassa ollessani törmättiin samaan ongelmaan, Nevanen myöntää.

Vaikka invalidit ja vammaiset ilmaisisivat toiveensa etukäteen, niin monesti heidät huomioidaan rakentamisessa vasta jälkikäteen, jolloin virheiden korjaaminen tulee kalliiksi.

– Invavessan oven jäädessä liian kapeaksi, sen uusiminen maksaa paljon rahaa, Nevanen tietää.

Sosionomiopiskelijat alkavat loppukesästä kartoittaa Seinäjoen keskustan alueen esteettömyyttä opinnäytetyönsä merkeissä.

– Katsotaan sitä, että miten pyörätuolilla pääsee keskustassa liikkumaan, Raimo Nevanen sanoo.

Pohjonen lähtee ammattikorkeakouluopiskelijoiden tekemään kartoitukseen mukaan näyttämään, että miten sähköisellä apuvälineellä pääsee keskustassa liikkumaan.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

    Jaa artikkeli
    Lounaspaikka