Seinäjoella viiden miljoonan kassavaje – Yt-neuvottelut alkavat

Seinäjoen kaupunginhallitus päätti maanantaina äänin 8–5 aloittaa yt-menettelyn. Tarvittavat henkilöstö- ja muut säästöt ovat kymmenen miljoonaa euroa.

Tähän mennessä löydetyt säästöt ovat 4,65 miljoonaa euroa. Tarvitaan 5,35 miljoonaa euroa, jotta vuoden tulos saadaan positiiviseksi.

– Lähdemme etsimään henkilöstön kanssa ratkaisuja talouden tasapainottamiseksi. Yt-menettely mahdollistaa resurssien kohdentamisen uudelleen ja rakenteelliset muutokset, sanoo kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki.

Henkilöstöjohtaja Raija Rannan mukaan henkilöstöedustajien kanssa neuvotellaan myös yhteisesti sovittavista ratkaisuista.

Nykykustannuksin taseen ylijäämät uhkaavat kääntyä alijäämäisiksi ilman riittäviä toimenpiteitä. Kaupungin omat tasapainottamistoimet ajoissa ovat tärkeitä.

Lisäksi koronavirusepidemia aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia, jotka voivat viedä Seinäjoen tuloksen merkittävästi huonommaksi. Yt-menettelyssä henkilöstön tekemät säästöehdotukset pyritään huomioimaan.

– Tarvitaan myös valtion toimia, sillä kuntatalous on historiallisen vaikeassa tilanteessa, toteaa rahoitusjohtaja Mika Itänen.

– Kaikki menot, kuten palvelujen ostot, avustukset ja hankinnat käydään läpi. Samoin katsotaan, onko myyntituloja mahdollisuutta lisätä. Tarvitaan nopeita säästötoimia sekä pidemmällä tähtäimellä vaikuttavia rakenteellisia ratkaisuja.

Yt-menettelyä vastustivat hallituksen jäsenet Markku Lehtola (sd.), Sirkka Penttilä (sd.), Henna Rantasaari (vihr.), Paula Sihto (kesk.) ja Erkki Valtamäki (ps.).

Heidän mielestään yt-neuvottelut eivät ole ratkaisu, sillä kuntien talous tulee kärsimään koronan vuoksi joka tapauksessa. Tätä valtio on luvannut kompensoida, ja työntekijöille olisi siksi annettava työrauha.

Koska monet kaupungin toiminnoista ovat jo nyt suljettuina, henkilöstön palkanmaksu keskeytyy joka tapauksessa, päätöstä vastustaneet perustelivat.

Sote-henkilöstön tarve tulee epidemian levitessä lisääntymään, ja myös puhtaanapidossa tarvitaan lisää henkilöstöä. Etäopetusta tekeviä opettajiakaan ei voida lomauttaa.

Yt-menettelyä vastustaneiden mukaan tehtävien uudelleenjärjestelyitä pystytään tekemään myös ilman yt-neuvotteluja, koska työnantaja voi aina käyttää direktio-oikeuttaan. Se voi määrätä henkilön kahdeksan viikon ajaksi muihin kuin omiin työtehtäviin.

Yt-neuvottelujen aloittamista kannattivat Anne Flinkkilä (kesk.), Pertti Mäki-Hakola (kok.), Mikael Luotola (kesk.), Maarit Mikkanen (kok.), Kati Ojaniemi (kesk.), Raimo Ristilä (kok.), Kati Särmö (kok.) ja Aki Ylinen (kesk.).