Tältä näyttää täydellinen kyntö – Jarmo Itälehto on voittanut kynnön SM-kultaa jo yhdeksän kertaa peräkkäin

Traktorikynnön yhdeksänkertainen Suomen mestari Jarmo Itälehto tietää, miten täydellinen kyntöjälki syntyy. Peltotöissä tärkeintä on silti tehokkuus.

Kyntäminen on maanviljelijälle jokasyksyinen toimenpide, jonka tarkoituksena on piilottaa pellolla rehottavat rikkakasvit maan uumeniin. Tämä tuo säästöä pienentyneenä torjunta-ainelaskuna, nopeuttaa peltojen kuivumista seuraavana keväänä sekä helpottaa äestystä ja kylvämistä.

Tavallisesti maata muokataan reipasta tahtia, eikä lopputulosta jäädä kauaksi aikaa ihailemaan. Kynnöstä voi kuitenkin tehdä melkein taidetta. Traktorikyntö on nimittäin laji, jossa taistellaan jopa maailmanmestaruuksista.

Ilmajoen Ritolankylässä asuva Jarmo Itälehto, 45, on voittanut traktorikynnön Suomen mestaruuden yhdeksän kertaa peräkkäin. Tuorein SM-titteli irtosi viikko sitten Punkalaitumella. Mitalista kilpaili parikymmentä miestä.

Pitkä voittoputki ei ole Itälehtoa ylpistyttänyt.

– Kaikki on pienestä kiinni ja tuurilla on osuutta asiassa. Kynnettävät palstat arvotaan. Jos sattuu kivinen tai kalteva maapala, niin työ vaikeutuu.

Miten kilpakumppanit suhtautuvat mieheen, joka vie voittopokaaliin kotiin vuosi toisensa jälkeen?

– Pientä kuittailua kuuluu joskus. Sanon aina, että periksi ei saa antaa ja mestarikin voi epäonnistua. Itse olin ennen kultaputkea seitsemän kertaa hopealla.

Kilpailuissa kynnetään 20 aaria. Arviointi on millintarkkaa touhua. Tuomarit tutkivat muun muassa, miten työ on aloitettu ja lopetettu, onko muodostunut vako oikean syvyinen, ovatko kyntöviilut koostumukseltaan oikeanlaisia ja onko ajojälki viivasuoraa. Pisteitä annetaan sänki- ja nurmikylvöstä.

Kilpailuissa Itälehto ajaa Valmet 665 -traktorilla ja käyttää kaksisiipisiä auroja.

– Kisatraktorissa on tarkat sähkösäädöt ja pitkä akseliväli, mikä luo vakautta. Aura on kaukana alkuperäisestä. Olen koulutukseltani metalliseppä ja siitä on hyötyä kalustoa kehitettäessä. Muille en jujuja tässä vaiheessa paljasta.

Ajotekniikassa Itälehto on ottanut oppia maailman parhailta edustaessaan Suomea muutamia kertoja maailmanmestaruuskilpailuissa.

– Apinoinnista tässä on aika pitkälti kyse niin kuin ihmisen muussakin toiminnassa. Kun joku onnistuu, yrittää itse tehdä samoin.

Tämä vuonna maailmanmestaruuskilpailut piti olla Venäjällä Pietarissa. Ne siirtyivät koronan takia ensi vuoteen. Silloin on tarkoitus pitää MM-kilpailut myös Irlannissa. Itälehto haluaisi osallistua kilpailuihin, mutta asiaa pitää vielä harkita.

– Sponsoreita ei ole, ja reissut pitää maksaa omasta pussista. Suurin kuluerä on koneiden kuljettaminen. Rahti maksaa kuutisen tonnia, Itälehto harmittelee.

Lähtöä vaikeuttaa myös se, että kilpailumatkojen aikana vastuu yhdistelmäsikalasta ja kahdesta lapsesta siirtyy vaimolle. Omienkin peltojen muokkaus on kisojen aikana yleensä vielä kesken. Apuna on jo vuosia ollut Itälehtojen poika, 17-vuotias Jani.

– Poika ei ole vielä osallistunut kisoihin. Jonkun pitää jäädä kotihommiin, mestari myhäilee.

Nuori mies ei ole ottanut osallistumisesta paineita, vaikka suku on pitänyt hallussaan maan parhaimman kyntäjän titteliä jo kaksi vuosikymmentä. Itälehto on saanut oppia kymmeneen SM-kultaan yltäneeltä isältään Raimolta ja kahdeksan SM-kultaa napanneelta veljeltään Markolta.

Kun kyntömestari liikkuu tilan ulkopuolella, katse osuu usein muihinkin kuin omiin peltoihin. Millä tasolla tavallisten isäntien kyntötaidot ovat?

– Tuntuu, että kyntämiseen kiinnitetään nyt enemmän huomiota. Hyvään jälkeen vaikuttaa tietysti myös se, että koneet ovat parempia ja isompia.

Itälehdon kisatraktori on kotona lähinnä apuna lumenaurauksessa.

– Pellolle se on jo auttamattomasti liian pieni. Normaalit työt tehdään isommalla traktorilla ja viisisiipisillä kääntöauroilla. Homma pitää sujua suht sukkelaan.

Vaikka kyntäminen sujuu rutiinilla, Itälehto paljastaa, etteivät Suomen mestarinkaan pellot ole ihan tip top. Arjessa ei ole aikaa pilkunviilaamiseen.

– Vaimokin osaa kyntää. Sen olen sanonut, että tien varteen pitää tehdä pikkuisen komeampaa jälkeä, mies nauraa.

Virpi Kupiainen-Ämmälä

Katso videot Suomen mestarin työstä Eparin Facebookista tai Instagramista.