Törmäsikö lapsesi netissä häiritsevään sisältöön? Psykologi aintaa neuvot asian käsittelyyn.
Julkisuuteen nousi viime viikolla Facebookin kautta leviämään lähtenyt video, jolla aikuinen mies tekee itsemurhan. Video on järkyttänyt myös monia suomalaisia käyttäjiä. Video ja sen muunnokset ovat levinneet useilla alustoilla, muun muassa nuorten suosimassa TiKTokissa.
Vanhempia on huolestuttanut onko oma lapsi nähnyt kyseisen videon. Vaikka ei olisikaan, huoli on aiheellinen, sillä sosiaalisessa mediassa voi ihan sattumaltakin törmätä mieltä järkyttävään sisältöön.
Psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen Terveystalosta harmittelee asiaa.
– Netissä on paljon sisältöä, joka ei ole lapsen silmille tarkoitettu. Lasten ja nuorten käyttämillä sivustoilla voi olla lapsille sopimatonta materiaalia, joka on tarkoituksellisesti ujutettu lapsille sopivalta näyttävien videoiden sisään.
Heiskanen kannustaa vanhempia tarkkailemaan tilannetta, sillä netti voi olla lapselle tai nuorelle turvaton paikka.
– Vanhempien on tärkeää tietää, mitä lapset netissä tekevät ja seurata, millaisissa palveluissa he aikaansa käyttävät. Monet nuorten ilmiöt pyritään pitämään vanhemmilta salassa. On hyvä asia, että itsemurhavideo nousi esiin, sillä nyt vanhemmat voivat puuttua asiaan.
Psykologi ja psykoterapeutti Lotta Heiskanen antaa vanhemmille seuraavat vinkit. Toimi näin, jos lapsi on nähnyt raa’an videon tai muutoin törmännyt järkyttävään aiheeseen.
1. Ole turvallinen aikuinen, jolle lapsi voi aina kertoa, jos hän näkee netissä jotakin järkyttävää tai häiritsevää. Asiasta kannattaa puhua lapselle jo ennalta, siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa käyttää nettiä. Kerro lapselle, että hän voi aina kääntyä puoleesi. Älä jätä lasta nettiin yksin, vaan osallistu lapsen elämään myös netissä.
2. Jos lapsi kertoo törmänneensä raakaan videoon, asian nostattamia tunteita ja ajatuksia on syytä kuunnella herkällä korvalla. Suuttua ei saa, sillä harva on tahallaan mennyt katsomaan videota. Monelle se pomppaa eteen vahingossa, tutultakin sivustolta. Nuoret haluavat myös kuulua joukkoon ja paine katsoa tällainen video kavereiden esimerkin innoittamana voi olla suuri. Vältä syytöstä, jotta lapsi uskaltaa jatkossakin kertoa näkemistään pelottavista sisällöistä.
3. Puhu lapsen kanssa myös laajemmin mediankäytöstä ja sopikaa pelisäännöistä. Somen käyttöä täytyy opetella kuten muitakin taitoja. Lapsen on hyvä ymmärtää, ettei järkyttävää materiaalia pidä vähätellä eikä sitä tule missään nimessä jakaa eteenpäin.
4. On hyvä keskustella siitä, mitä lapsi on nähnyt tai lukenut aiheesta. Auta lasta ymmärtämään, mistä on kysymys. Selitä rehellisesti, mutta myös ikätasoisesti suojaten lasta. Tärkeintä on, ettei lapsi jää pohtimaan häntä vaivaavaa asiaa yksin. Raa’an materiaalin näkeminen voi olla traumatisoivaa. Etenkin jos sen näkee odottamatta, se voi järkyttää todella paljon myös aikuista ihmistä. Pahimmillaan näky voi ikään kuin jäädä verkkokalvoille niin, ettei sitä meinaa saada pois silmistään ja se palautuu mieleen yhä uudelleen. Alkuun tämä voi olla piinallista ja inhottavaa, eikä asiaa pidä vähätellä.
5. Anna lapsen ilmaista tunteita ja kysymyksiä. Suhtaudu kärsivällisesti ja ymmärtäväisesti. Järkytys on luonnollinen reaktio järkyttävän materiaalin näkemiseen. Vaikka video järkyttäisi vanhempaa itseäänkin, aihetta kannattaa käydä läpi keskustellen rauhallisesti. Vanhemman ei kannata alkaa päivitellä tai kauhistella vaan olla tilanteessa rauhallinen ja luottavainen sen suhteen, että lapsi selviää kyllä. On hyvä muistuttaa lapselle, että maailmassa tapahtuu myös järkyttäviä asioita, mutta niiden kanssa voidaan elää ja niiltä voidaan suojautua. Kaikkea ei myöskään tarvitse nähdä. Asiaa voi purkaa puhumalla tai keksimällä tekemistä, jonka avulla ajatukset saisi suunnattua muualle. Jos lapsi on itse ottanut asian puheeksi, siitä kannattaa kehua – hienoa, että kerroit.
6. Jos oman lapsen käytös muuttuu selvästi ja häiritsevät mielikuvat jäävät vaivaamaan pidemmäksi aikaa, voi asiaa käsitellä myös asiantuntijan vastaanotolla.
