Jätteiden heittely metsiin ja tien poskiin on jokavuotinen ongelma pohjalaiskunnissa. Kunnan maille ilmestyvillä roskakasoilla voi olla vaaralliset seuraukset asukkaille.
Turhautumista ei peitellä, kun pohjalaispitäjistä kyselee millainen ongelma kunnan maille ilmestyvät roskakasat ovat.
Monelle kunnalle kyseessä on jokavuotinen riesa, joka vie paljon aikaa ja rahaa. Esimerkiksi Seinäjoella roskien dumppaaminen kunnan tonteille on tyypillisimpiä asioita, mistä kaupunki huomauttaa asukkaitaan.
– Se on huomattavan yleistä. Osassa kohteissa roskaaminen on törkeää, osassa vähemmän törkeää, ympäristönsuojelujohtaja Hanna Latva-Kiskola kertoo.
Suurimmaksi osaksi kyse on pihatöissä syntyvästä jätteestä, kuten risuista, lehdistä ja puutarhan perkeistä, mitkä eivät itsessään ole vaarallisia ympäristölle.
Ajan kuluessa niillä voi olla kuitenkin hyvinkin haitallinen vaikutus. Esimerkiksi puutarhojen ja kukkapenkkien multainen jäte tuo maastoon haitallisia vieraslajeja, kuten jättiputkea ja -palsamia, joiden levittäminen luontoon on kiellettyä. Haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa nykyisin luokiteltu lupiini on myös tyypillinen tätä kautta leviävä epätoivottu tulokas.
Lisäksi risukasat voivat vetää puoleensa myös haittaeläimiä, kuten rottia, jotka käyttävät jätekasoja suojinaan.
– Kyse on lyhytnäköisestä toiminnasta. Puutarhajätteistä nopeasti eroon pääseminen tuo pitkäkestoisempia ongelmia, Latva-Kiskola toteaa.
Myös Lapualla on taisteltu pitkään vieraslajeja vastaan. Esimerkiksi Simpsiön urheilumajan maastosta on yritetty tuhota jättiputkikasvustoa jo viiden vuoden ajan – tuloksetta.
– Alueelle joudutaan levittämään muovia uusien kasvujen estämiseksi. Paikalla ei voi tehdä ruiskutuksia, joten joudumme nyppimään kaikki uudet kukinnot käsin irti. Siinä riittää työtä, kaupunginpuutarhuri Raija Talvitie kertoo.
Jättipalsami- ja putki ovat koristekasveina aikanaan Suomeen tuotuja suurikokoisia vieraslajeja, jotka leviävät nopeasti ja valtaavat elintilan muilta kasveilta.
Jättiputki on vaarallinen myös ihmisille, sillä se polttaa ihoon hyvin kivuliaan ja hitaasti paranevan vamman, josta voi jäädä muistoksi elinikäinen arpi. Lisäksi kasvi voi vaurioittaa silmiä.
Vieraslajeista on kärsitty myös Lapuan entisellä kompostointialueella. Paikka sijaitsee pohjavesialueella, joten se poistettiin käytöstä jo viitisen vuotta sitten. Moni kuntalainen kärrää silti edelleen puutarhajätteensä sinne, vaikka alue on suljettu portilla.
Kevään aikana kaupunki teki alueella useamman päivän kestäneen tuhoamisoperaation, jossa haittakasveja peitettiin syvään kuoppaan.
– Sinä aikana paikalla kävi pyörähtämässä monta autoa, jotka väittivät alueella olleelle kaivinkoneen kuljettajalle saavansa tuoda jätteet sinne, Talvitie kertoo.
Metsänreunat ja tienvarret dumppauspaikkoina
Haja-asutusalueiden lisäksi omia pieniä kaatopaikkoja syntyy myös monilla asuinalueilla. Seinäjoella jätepaikan läheisiin taloihin on voitu jakaa kirjeitä, joissa on tietoa muun muassa vieras- ja haittakasvien oikeaoppisesta hävittämisestä.
– Olemme koittaneet päästä asiassa eteenpäin ilman syyllistämisestä, eli ohjeistamalla ja neuvomalla, Latva-Kiskola mainitsee.
Taloyhtiöitä kaupunki on suositellut hankkimaan risu- ja haravointijätteille yhteisen lavan kiivaimman pihatyökauden ajaksi.
– Jäte itsessään on ilmaista. Muutaman taloyhtiön kesken jaettuna asukkaille jäävä kuljetus- ja tyhjennysmaksu on todella pieni, Latva-Kiskola vinkkaa.
Asuinalueiden metsänreunuksien lisäksi tyypillisiä roskien tyhjennyspaikkoja ovat hieman suojaisemmat tienvarret.
– Routakallion suuntaan vievä tie on meillä jatkuvassa seurannassa. Hyväkulkuiset tiet, joilla ei ole paljon liikennettä, niiden varrella roskalasteja puretaan, Latva-Kiskola kertoo.
Pihatöistä syntyvien roskien lisäksi metsiin ja tien varsille heitetään yhä enemmän vanhoja keittiökalusteita, huonekaluja sekä muuta kodin irtaimistoa.
Seinäjoella ja Lapualla kyse on hyvin pitkäaikaisesta ongelmasta, joka jatkuu samankaltaisena vuodesta toiseen.
Sen lisäksi, että roskien keräämisestä ja kuljetuksesta sekä vieraslajien kitkemisestä on paljon vaivaa, tulee se myös kalliiksi kunnalle.
Turhauttavasta tilanteesta huolimatta kunnissa riittää toivoa, että valistustyö tekee lopulta tehtävänsä.
Lapualla asiasta on kampanjoitu paikallislehdessä sekä tarjottu kuntalaisille mahdollisuutta osallistua vieraslajitorjuntaan. Lisäksi pahimmille paikoille viedään opastauluja, joissa on tietoa vieraslajeista ja niiden hävittämisestä.
– Ainakin itse kuvittelisin, että tiedottamisella olisi jotain vaikutusta, ja tilanne muuttuisi edes vähän paremmaksi Talvitie tuumaa.
Seinäjoelle valmistuu ensi vuoden aikana uusi jätteiden kierrätysasema Kuortaneentien varressa sijaitsevan nykyisen jäteaseman tilalle.
Asema tulee olemaan auki kellon ympäri itsepalveluperiaatteella, minkä toivotaan vähentävän jätteiden määrää maastosta.
– Toivottavasti jatkossa ei tulisi enää tilanteita, etteivät ihmiset pääsisi jäteasemalle. Silloin ei myöskään tulisi tarvetta kipata kuormaa paluumatkalla jonnekin muualle, Latva-Kiskola sanoo.
Juttua korjattu 2.6. klo 16:57: Taloyhtiöiden pihaan tuotavaa konttia ja uuden jäteaseman valmistumista koskevaa kohtaa on tarkennettu.
Pasi Lapinkangas
Lue lisää roskaamisesta Eparista 27.5.2020.
