Veteraanikeräys ei kiinnosta - Rahaa ei ole, mutta ei sitä haluta edes kerätä, vaikka varusmiehet tulisivat apuun ilmaiseksi

Veteraanijärjestöjen kassanpohja on näkynyt pitkään. Intoa perinteiseen keräykseen ei ole, vaikka jokainen euro jää keräyspaikkakunnalle ja varusmiehet avustavat keräyksessä ilmaiseksi.

Perinteinen Sotiemme Veteraanit -keräys toteutetaan Etelä-Pohjanmaalla tänä vuonna hyvin typistetyssä muodossa. Keräyslippaat avataan vain neljällä paikkakunnalla. Veteraaneille ja heidän leskilleen varoja kerätään kanta-Seinäjoen lisäksi Nurmossa, Kauhajoella ja Lapualla. Sotiemme veteraanien paikallisosastoista parikymmentä päätti jättää osallistumatta keräykseen.

Keräystä alueella organisoiva, Sotainvalidien Veljesliiton Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Marko Hakala ihmettelee asiaa, sillä keräyksen jokainen euro jää keräyspaikkakunnalle.

– Keräys on ollut monelle osastolle ainoa tulonlähde. Kerääjien puutteesta ei voi olla kyse, koska varuskunnat antavat apua ilmaiseksi ja lähettävät sotilaita keräämään, jos joku vain pyytää.

Hakala arvelee, että monen paikallisosaston alueella ajatellaan, että jo kerätyt vähät varat riittävät sotiemme veteraanien ja heidän leskiensä auttamiseen. Tilannetta helpottaa se, että suuri osa apua tarvitsevista ei osaa tai kehtaa sitä pyytää.

Näin ei Hakalan mielestä saisi olla, sillä sotaveteraanipariskunnan bruttoansiot saattavat pienimmillään olla 1 800 euroa kuussa, vaikka suomalaisen eläkeläispariskunnan keskimääräinen yhteenlaskettu tulo on noin 3 350 euroa kuukaudessa.

– Keräystuotolla avitetaan veteraaneja ja erityisesti heidän puolisoitaan korkean iän tuomien menojen hallinnassa. Kun on varaa ostaa esimerkiksi lääkkeitä, kotiapua ja kuljetuspalveluja, ikäihmiset pystyvät asumaan kauemmin kotona, Hakala selvittää.

Suurimmilla Etelä-Pohjanmaan paikkakunnilla veteraanikeräys on tuottanut viime vuosina noin 10 000 euroa. Osa rahasta päätyy lähinnä sotaveteraanien leskille suunnattuun kotiaputoimintaan. Etelä-Pohjanmaan piirillä avustettavia on nyt 250. Heitä hoitaa kahdeksan työntekijää. Kotipalvelun vuosikulut ovat 160 000 euroa. Rahat haalitaan kokoon pienistä puroista. Valtio ei kotipalvelua tue.

– Veteraanit saavat marraskuun alusta kodinhoito- ja tukipalvelut valtion piikkiin, mutta leskille ei silloinkaan luvata yhteiskunnan tukea. Leskiä on alueellamme paljon, Hakala kertoo.

Veteraanikeräykset ovat edelleen tarpeen, sillä Suomessa elää edelleen 10 000 veteraania sekä 20 000 veteraanien puolisoa tai leskeä. Sotainvalideja veteraaneista on 1 500. Seinäjoella oli vuodenvaihteessa 57 sotaveteraania, joista 14 oli sotainvalidia. Puolisojäseniä oli noin 250. Kunniakansalaistemme keski-ikä on 94 vuotta.

– Kaikkien auttamiseen rahaa ei ole. Jos joku paikkakunta vielä innostuu keräyksestä, niin koska tahansa voi lähteä mukaan, Hakala kannustaa.

Keräystuottoa verottaa Hakalan mielestä se, että suomalaisilla on väärä käsitys veteraanijärjestöjen varallisuudesta.

– Valitettavasti suurin osa kansasta luulee, että kylvemme rahassa. Se sota on jo hävitty, vaikka kuinka oikoisimme asiaa. Tämän takia tämä keräys saattaa olla viimeinen, vaikka rahaa ei ole ja apua tarvitsevia on vielä paljon.

MISSÄ?

Kanta-Seinäjoen alueella Porin Prikaatin 50 sotilasta kiertää yksityistalouksissa ja kauppakeskuksissa maanantaina 6. toukokuuta kello 16.30-20. Reserviläiset keräävät varoja kauppakeskuksissa 13.30-16.30. Lapualla keräys toteutetaan 8. toukokuuta niin ikään 50 sotilaan voimin. Nurmossa ja Kauhajoella keräys on jo loppunut.