WIISE haluaa auttaa E-P:tä pitämään työvoimasta kiinni – maakuntaan kotoutuneet tukevat tänne muuttavia arjessa ja työpaikalla

Maakuntaan on saatava lähivuosina lisää ulkomaista työvoimaa eri aloille. Tätä mieltä ovat niin tutkijat, poliitikot kuin kaupunginisätkin.

Samaan aikaan osaavasta työvoimasta kilpailevat kaikki muutkin maat ja alueet. Etelä-Pohjanmaalla saattaa kuitenkin olla tässä kohtaa yksi valttikortti, yhdistys nimeltä WIISE.

Lyhenteen takaa paljastuvat sanat ”Work Integration for Immigrants Service”. Yhdistyksen tarkoitus on luoda ja ylläpitää positiivista ympäristöä, jossa maahanmuuttajataustaiset ja kantasuomalaiset asukkaat viihtyvät sekä integroituvat arkeen ja työelämään.

Taustalla on yksinkertainen ajatus siitä, että tyytyväinen työntekijä on tuottava työntekijä. Kun hänen asiansa ovat kunnossa sekä työssä että vapaa-ajalla, hän haluaa asettua alueelle pysyvästi.

Yksi WIISEn perustajista on Mark Wiltshear. Hän ottaa esimerkin Seinäjoella opiskelevista kansainvälisistä osaajista. Opintojen jälkeen moni heistä olisi valmis jäämään tänne töihin. Jos työ- tai harjoittelupaikkaa ei kuitenkaan heti löydy, he palaavat kotimaahansa tai lähtevät töihin muualle.

– Näistä ihmisistä haluttaisiin kuitenkin pitää kiinni, eikö niin, Wiltshear kysyy ja vastaa:

– Heidät täytyy pitää täällä, koska he ovat nuoria, juuri koulutettuja osaajia, ja täällä on jo pula koulutetusta työvoimasta.

Yhdistys tarjoaa jäsenille ja sidosryhmille palveluita kuten ohjausta, valmennusta ja koulutusta. Yksi toimintamalli ovat verkostotapaamiset, joissa yritykset ja kansainväliset työntekijät voivat tavata epävirallisissa merkeissä.

– Silloin ei puhuta niinkään töistä, vaan ollaan rennosti ja tutustutaan. Sitten myöhemmin voi tehdä virallisempia yhteydenottoja, Wiltshear selvittää.

WIISE pystyy operoimaan myös ”katvealueilla”, jotka saattavat jäädä pimentoon virallisilta tahoilta, kuten TE-toimistolta, Into Seinäjoelta tai uusyrityskeskukselta.

– Me pystymme usein auttamaan myös sellaisissa kysymyksissä, joihin virallinen systeemi ei ehkä osaa vastata, Wiltshear arvioi.

Mark Wiltshearin lisäksi WIISEn perustajia ovat Paul Fairchild, Jiuliano Prisada ja Michael Nieminen. He kaikki ovat tulleet Suomeen joko työn, opiskelun tai avioliiton kautta. Heistä jokainen on asunut Seinäjoella jo pitkään.

– Me olemme ulkomailta tulleita, mutta tunnemme tämän alueen, eteläpohjalaiset ja heidän tapansa. Me myös tiedämme, missä kohtaa asiat saattavat mennä solmuun, ja osaamme ennakoida näitä tilanteita.

Miesten mukaan avaintekijä suomalaisuuteen ja täkäläiseen työelämään sopeutumisessa on kulttuurin ja tapojen ymmärtäminen.

Otetaan esimerkiksi päivittäinen tervehtiminen. Kun suomalainen sanoo aamulla hei tai peräti huomenta, tervehdys ja siihen liittyvä huomiointi saattaa päteä koko loppupäivän.

Toisin sanoen, kun sama suomalainen tulee lounasaikaan tai iltapäivällä vastaan, eikä enää tervehdikään, ei pidä säikähtää – et ole tehnyt mitään väärin eikä hän yhtäkkiä vihaa sinua. Suomessa vain ei ole tapana tervehtiä aina tavatessa.

– Suomessa ollaan tässäkin kohtaa säästeliäämpiä sanojen ja eleiden suhteen, Mark Wiltshear muotoilee.

Totuttelua siis riittää, mutta tänne kotoutuneiden mielestä suomalaisuuteen oppiminen kannattaa.

– Suomi on upea maa kenen tahansa olla ja elää, miehet kehuvat.

He korostavat, että Suomeen töihin tullessa onnistunut kotoutuminen on vähintään se kuuluisa puoli ruokaa, ja juuri siksi WIISE on olemassa.

– Uskomme, että meitä tarvitaan tällä alueella. Tavoite on toimia niin, että kaikki voittavat – työntekijät, yritykset ja kunnat.

– Haluamme olla tekemässä Etelä-Pohjanmaasta vieläkin parempaa maakuntaa meille kaikille.

Pari pointtia suomalaisuudesta – plussat ja miinukset

Jiuliano Prisada

+ Suomalaiset ovat melko rentoja, eivätkä ota ylimääräistä stressiä. ”Se on sen ajan murhe”, kuuluu usein.

– Joskus ihmiset eivät sano mitä ajattelevat, koska pelkäävät, että toinen voi loukkaantua. Ja kun kyseessä on tärkeä asia, saattaa mennä paljon aikaa ja resursseja hukkaan, ennen kuin tajuaa, ettei toinen olekaan mukana, vaikka alussa sanoi olevansa todella kiinnostunut asiasta.

Michael Nieminen

+ Ihmiset ovat rehellisiä ja suoria. Ja yleensä haluavat asioiden tulevan tehdyksi joutuisasti ja kunnolla.

– Jokaisella maalla on omat ominaisuudet ja tavat liittyen byrokratiaan. Myös suomella on omansa. Kun opit systeemit ja ymmärrät yhteiskuntaamme, saat kuitenkin asiasi kuntoon sujuvasti.

Paul Fairchild

+ Mielestäni on hyvä, että suomalaisilla ja englantilaisilla on samanlainen huumorintaju. On tärkeää, ettei ota itseään liian tosissaan.

– Oli melkoinen shokki, että Pohjanmaalla ihmiset puhuvat niin suoraan. Esimerkiksi kun kahvilassa tilataan juoma, pelkästään yksi sana usein riittää: ”kahvi”.

Mark Wiltshear

+ Ehdoton lempiasiani suomalaisuudessa on mahdollisuus pyöräillä kesäisin. Erityisesti pidän siitä, kun voi pyöräillä kotiin baarista aamun pikkutunneilla auringon jo noustessa ja lintujen laulaessa taustalla. Se on jotain erityistä, joka kaikkien olisi koettava edes kerran elämässä.

– Vähiten suomalaisuudessa pidän salmiakista. En yksinkertaisesti pidä sen mausta, enkä käsitä, miksi joku haluaa pilata vaikkapa hyvän annoksen jäätelöä lisäämällä siihen salmiakkia.

Teksti: Tero Hautamäki