Uutiset

Poistotekstiilien kerääminen tuli pakolliseksi tämän vuoden alussa – Suomalaisten vanhoista vaatteista ja kodintekstiileistä tehdään nyt kuituja, joista valmistetaan uusia tuotteita

Maija Ruohoniemi ehtii välillä lajittelun puolelle opastus- ja tarkistuskäynnille. Vieressä töitä paiskii Matti Pöntinen.  
Maija Ruohoniemi ehtii välillä lajittelun puolelle opastus- ja tarkistuskäynnille. Vieressä töitä paiskii Matti Pöntinen.  
Kuva: Virpi Kupiainen-Ämmälä
  • Virpi Kupiainen-Ämmälä

Poistotekstiilin erilliskeräys on ollut Suomessa pakollista vuoden vaihteesta saakka. Ennen uutta jätelakia käytöstä poistetut vaatteet ja muut tekstiilit on saanut laittaa samaan jäteastiaan kodin muiden poltettavien roskien kanssa.

Uudistuksen takana on luonnonvarojen säästäminen. Jo olemassa olevasta, mutta käyttökelvottomasta materiaalista saadaan nykytekniikalla jalostettua uusiokuitua teollisuuden käyttöön. T-paitana, farkkuina tai vaikka lakanana palvellut tekstiili voi saada uuden elämän esimerkiksi suodatinkankaina, komposiittituotteina, eristys- ja pakkausmateriaalina tai akustiikkalevynä.

Parhaat uusiokuitulaadut kelpaavat jopa langan kehräykseen ja kankaan kutomiseen. Vaatejätteistä voidaan siis saadaan jalostusketjun kautta esimerkiksi uusia vaatteita.

Poistotekstiili

Tekstiilien erilliskeräys tulee EU-alueella pakolliseksi vuodesta 2025 lähtien. Suomessa poistotekstiilien kerääminen tuli pakolliseksi jo kaksi vuotta aikaisemmin uuden jätelain astuttua voimaan.

Lakeuden Etapin alueella poistotekstiilejä kerätään kaikilla jäteasemilla ja RE-pisteellä.

Kuluttajalle maksuttoman palvelun pyörittäminen kustannetaan ekomaksulla.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Puolessa vuodessa on kerätty 8 300 kiloa

Lakeuden Etapin alueella poistotekstiilejä kerätään jokaisella jäteasemalla ja RE-pisteellä. Poistotekstiilin keräykseen kuuluvat puhtaat ja kuivat, mutta käyttökelvottomat tekstiilit. Näitä ovat esimerkiksi rikkinäiset vaatteet, lakanat, pyyhkeet ja pöytäliinat.

– Pinttyneet tahrat ja reiät eivät haittaa, mutta likaisia tekstiilit eivät saa olla, opastaa Etapin palvelupäällikkö Anna Mäntylä.

Matot, tyynyt, peitot, kengät, alusvaatteet, sukat, sukkahousut ja pehmolelut eivät ole kierrätettävää tekstiiliä edes elinkaarensa päässä. Ne laitetaan tavalliseen tapaan poltettavan jätteen säiliöön.

Puolessa vuodessa Etapin alueella on kerätty 8 300 kiloa tekstiilejä. Tulos on asukaslukuun suhteutettuna parempi kuin muualla maassa.

– Hienosti on mennyt. Kyseessä on uusi keräys ja opeteltavaa on toki vielä paljon. Keräys on kuitenkin sujunut odotuksia paremmin.

Asiakkaita pyydetään tuomaan tekstiilit keräykseen suljetussa muovipussissa.

– Tavallisin virhe on se, että pussista löytyy likaisia, märkiä ja homeisia tekstiilejä. Niitä ei voida laittaa eteenpäin jalostettavaksi. Likaiset ja märät tekstiilit kuuluvat edelleen poltettavan jätteen mukaan, Mäntylä opastaa.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Etapin alueella ei ole lajittelupisteiden yhteydessä omaa laatikkoa poistotekstiilelle. Poistotekstiilejä kerätään jäteasemilla ja RE-pisteellä.
Kuva: Jarno Pellinen

Lajittelu on käsityötä

Koska kuluttajille sattuu lajittelussa virheitä, pussien sisältö tarkistetaan. Lakeuden Etapin alueella homman hoitavat työpaja Trimman valmentautujat. Työ tapahtuu Seinäjoella kierrätyskeskuksen yhteydessä. Lajittelutyötä tekee kahdeksan henkeä.

– Käymme läpi jokaisen vaatteen ja tavaran. Vielä käyttökelpoiset tekstiilit päätyvät myyntiin kierrätyskeskukseen. Likaiset, homeiset ja kosteat vaatteet ja tekstiilit menevät poltettavaksi ja varsinaiset poistotekstiilit lähtevät uudelleen kierrätykseen Lounais-Suomen jätehuoltoon, selvittää työvalmentaja Maija Ruohoniemi.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Pussit avataan ja lajitellaan käsityönä. Kuvassa on Sanna Peippo.  
Kuva: Virpi Kupiainen-Ämmälä

Kenkä ei ole tekstiili

Kierrätystekstiilipusseista löytyy paljon sinne kuulumatonta tavaraa. Lakeuden Etapin alueella poistotekstiiliseulan läpäisee vain kolmannes kierrätykseen tuodusta tavarasta. Saman verran päätyy myytäväksi ja poltettavaksi.

– Vielä olemme ehtineet lajitella tavarat. Kun tieto asiasta leviää ja tekstiilipusseja tulee enemmän, kuluttajan olisi tärkeää lajitella tekstiilit ohjeiden mukaan. Väärään paikkaan laitetut tavarat vaativat lisätyötä ja tilaa, Ruohonniemi kertoo.

Vaikka kyse on tekstiilikierrätyksestä, lajittelukeskuksen rullakoissa uutta määränpäätä odottaa leluja, matkalaukkuja, kenkiä ja jopa muovinen jakkara. Huoneen toisessa päässä rekeissä roikkuu hyväkuntoisia vaatteita.

– Tekstiilikeräykseen kuuluu vain puhdas vaate ja tekstiili. Tavaralahjoitukset voi tuoda suodaan myymälään, Ruohoniemi opastaa ja pelastaa pakasta vedetyn näköisen Marimekon raitapaidan joutumasta tekstiilisilppurin hampaisiin.

Mainos

Mainos päättyy

Mainos

Mainos päättyy

Kotona tehtävässä lajittelussa on vielä parantamisen varaa. Sanko, jakkara ja muovilelut eivät ole poistotekstiilejä.  
Kuva: Virpi Kupiainen-Ämmälä

Osta vain tarpeeseen

Tekstiileistä jalostetaan uusia kuituja Paimiossa. Sinne lajitellut poistotekstiilit kuljetetaan suursäkeissä kuoma-autoilla. Poistotekstiilin käsittelylaitoksessa kuidut avataan mekaanisesti. Lopputuloksena saadaan kierrätyskuitua uusien tuotteiden raaka-aineeksi.

Paimiossa oleva kokeiluvaiheen tekstiilinkeräyslaitos korvataan parin vuoden kuluttua Turkuun rakentuvalla tehtaalla. Kyseessä on maailman ensimmäinen kuluttajien poistotekstiilien jalostuslaitos.

Yli 20 miljoonaa euroa maksavan tehtaan kapasiteetti on mitoitettu siten, että nykyisillä keräysmäärillä laitos pystyisi käsittelemään suomalaisilta kuluttajilta kerätyn poistotekstiilin.

Suomen kuntien jätelaitosten toteuttaman poistotekstiilikeräyksen tavoite on kerätä jokaiselta kuluttajalta vuodessa viisi kiloa käytöstä poistettuja tekstiilejä.

Käytöstä poistettava tekstiili käy läpi lukuisia vaiheita ja matkaa satoja kilometrejä ennen muuttumistaan uusien tuotteiden raaka-aineiksi. Voiko prosessin tuotetta enää kutsua ekologiseksi?

Etapin palvelupäällikkö Anna Mäntylä uskoo, että voi. Tilastoja tai tutkimuksia asiasta hän ei ole nähnyt.

– Uuden tekeminen kuluttaa paljon luonnonvaroja ja kaikkea muutakin. Yhden T-paidan tekeminen esimerkiksi vaatii monia satoja litroja vettä. Uskon, että vanhojen tekstiilien kierrätys saadaan käyttökokemusten kautta entistä tehokkaammaksi ja ekologisemmaksi.

Kaiken A ja O Mäntylän mukaan on vastuullinen kuluttaminen.

– On ekologista ostaa vaatteita vain tarpeeseen ja käyttää niitä niin kauan, kun ne ovat ehjiä.

Kierrätyspusseista löytyy paljon vaatetta, jotka ovat vielä käyttökelpoisia. Ne päätyvät myyntiin kierrätyskeskuksen myymälään.
Kuva: Virpi Kupiainen-Ämmälä

Nämä kelpaavat tekstiilikierrätykseen

• Puhtaat ja kuivat, mutta käyttökelvottomat tekstiilit kuten rikkinäiset vaatteet, lakanat, pyyhkeet ja pöytäliinat.

• Pakkaa tekstiilit muovipussiin ja sulje pussi tiiviisti. Kerralla kierrätettäväksi saa viedä korkeintaan 100 litraa tekstiilejä. Se on kolme kauppakassillista tai puolikas jätesäkillinen.

Nämä eivät kelpaa tekstiilikierrätykseen

• Tekokuiduista, esimerkiksi viskoosista, valmistetut tekstiilit.

• Urheilu- ja ulkoiluvaatteet.

• Homeiset, haisevat, kosteat tai ötökkäiset vaatteet ja

kodintekstiilit.

• Asusteet kuten kengät, laukut, vyöt.

• Alusvaatteet, sukat, sukkahousut, uimapuvut.

• Pehmustetut tekstiilit kuten tyynyt, peitot, täkit ja

pehmoeläimet.

• Matot.

Trimman työvalmentaja Maija Ruohoniemi näyttää videolla miten tekstiilit lajitellaan oikein.

KIerrätyksellä pystytään säästämään luonnonvaroja. Etenkin lasten vaatteiden ja tavaroiden kierrätys on jo monelle arkipäivää.
Kuva: Anu Nahkala
Käytetty farkku saadaan muutettua kierrätyskuiduksi, josta tehdystä langasta valmistetaan pyyhkeitä Jokipiin Pellavassa Jalasjärvellä.
Kuva: Jokipiin Pellava

Kierrätetyistä farkuista kehrätään lankaa pyyhkeisiin

Yksi poistotekstiileistä jalostettuja kierrätyskuituja käyttävä yritys on Jokipiin Pellava Jalasjärvellä. Heidän toivomuksestaan Lounais-Suomen Jätehuolto valitsee linjalle sinisiä ja mustia farkkuja. Niistä saadusta kuidusta kehrätään Espanjassa lankaa, josta valmistetaan Jalasjärvellä esimerkiksi pellavapyyhkeitä.

– Haluamme tuotantomme olevan mahdollisimman nuukaa ja kuormittavan mahdollisimman vähän luontoa. Puuvillan viljelyssä ja käsittelyssä kuluu paljon vettä, ratkaisua perustelee myyntikoordinaattori Anja Kurjenluoma.

Hän uskoo, että tekstiilien kierrätyksessä tapahtuu lähivuosina suuria muutoksia.

– Tulevaisuudessa tekstiiliteollisuudessa ei varmastikaan käytetä kuin kierrätettyjä materiaaleja, koska maapallo ei kestä neitseellisten materiaalien käyttöä ja prosessointia.

Jokipiin Pellava on vuoden alusta saakka korvannut 500 kiloa neitseellisestä puuvillasta valmistettua lankaa kierrätyslangalla.

– Kierrätyslangan hiilijalanjälkeä emme ole vielä laskeneet, mutta vedensäästö on se tärkein asia kierrätetyn puuvillan käytössä. Yhden neitseellisestä puuvillasta valmistetun t-paidan valmistukseen kuluu noin 2500 litraa vettä, Kurjenluoma selvittää.

Valmis kierrätyskuitu näyttää tältä.
Kuva: Jokipiin Pellava
Jaa artikkeli
Lounaspaikka