Päättäjäpyöräily katsoo kaupunkia sarvien tasolta - millainen pyöräilykaupunki Seinäjoki on?

Parikymmentä viranhaltijaa ja päättäjää nousivat pyörän selkään maanantaiaamuna. Tie vei ensin kaupungintalolta lyseon kautta uimahallille. Matka jatkui liukasta jokireittiä uhmaten Kalevankadulle, mistä jatkettiin aseman kautta Hyllykallion koululle ja sieltä vielä Päivölään.

Jokaisella pysähdyspaikalla asiantuntijat tarjosivat arvokasta tietoa muun muassa turvallisesta liikkumisesta, kunnossapidosta, kaupunkisuunnittelun tulevaisuuden painopisteistä sekä pyöräpysäköinnin merkityksestä.

Päättäjäpyöräilyä veti seinäjokelainen pyöräilyharrastaja Jussi Teppo.

Ride Etelä-Pohjanmaan varapuheenjohtaja piti tapahtumaa onnistuneena.

– Positiivinen fiilis jäi. Toki olisin toivonut mukaan enemmän päättäjiä, mutta hyvä näinkin, Teppo sanoo.

– Nyt toivotaan, että asioiden arvo osataan nähdä myös valtuustosalissa. Poliittista tahtoa ja korvamerkittyä rahaa. Niitä ja tekoja, muuta ei tarvita. Suunnitelmia täällä on kyllä valmiina.

Teppo toteaa, ettei Seinäjoki kuulu edelläkävijöihin mitä pyöräilykaupunkeihin tulee. Edelläkävijöinä hän mainitsee paikkakunnat kuten Joensuu, Oulu ja Helsinki.

– Niissä pyöräilyn edistäminen on olennainen osa kaupungin strategiaa. Se myös näkyy jo katukuvassa.

Seinäjoki kaipaa laatuväyliä

Jussi Teppo pitäisi Seinäjoella tärkeänä avauksena pyöräilyn laatuväyliä, jotka yhdistäisivät eri kaupunginosat toisiinsa.

– Tekemisen voisi aloittaa ensin kantakaupungin alueelta. Hyvin huolletuilla laatuväylillä olisi iso merkitys myös perheitten näkökulmasta.

Hän pitää tärkeänä myös paikallista asennemuutosta aina lapsista ikäihmisiin. Erityinen toive lähtee monelle autoilijalle.

– Seinäjoella on sellainen ajokulttuurinen ilmiö, että risteyksiin ja liikenneympyröihin ajetaan liian lujaa. Niissä sattuu eniten vahinkoja pyöräilijöiden ja autojen kohdatessa, Teppo pahoittelee.

Suomessa vietetään 5.–14.5. pyöräilyviikkoa. Ride Etelä-Pohjanmaa on esittänyt Seinäjoen kaupungille ajatusta tuolloin järjestettävästä pyöräilyparaatista.

– Sen myötä voisi tuoda pyöräilyä näkyväksi Seinäjoella. Täällä on kuitenkin jo nyt paljon pyöräilijöitä osana liikennettä. Tulevaisuudessa määrät vain kasvavat, Teppo uskoo.

Kaupunginjohtaja skuuttaa

Kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä on kevyen liikenteen kuluttaja. Keskustassa asuvana ja työskentelevänä hän varsinkin kesäisin pyöräilee, kävelee ja skuuttaa paljon.

– Paljon tulee kuljettua etenkin skuutilla. Toki sen on huomannut, että kevyen liikenteen sujuvuus voisi olla parempi keskustan alueella, Kiiskilä sanoo.

Kiiskilän mukaan Seinäjoella olisi tarve investointeihin kevyessäkin liikenteessä.

– Nämä ovat hankkeita, joihin tarvitaan valtiolta apuja. Nostamme asiaa esiin hallitusohjelmatavoitteissamme. Kysehän ei ole vain ydinkeskustasta, vaan myös Peräseinäjoen, Nurmon ja Ylistaron saavutettavuutta kevyen liikenteen keinoin halutaan lisätä.

Ydinkeskustassa tärkeintä olisi saavutettavuuden ohella viihtyvyyden lisääminen. Tilanne on kuitenkin se, ettei yleinen mielipide halua autoja pois keskustan alueelta.

– Senkin ymmärtää, koska näillä leveysasteilla on omat haasteensa etäisyyksien kanssa. Autoja tarvitaan ja niillä kuljetaan. Ei siis torpata autoilua. Mutta rinnalle tahtoisin tuoda sujuvuutta kävelyyn ja pyöräilyyn. Autoilun pitää siis ehkä vähän luopua ylivallastaan keskustan alueella, Kiiskilä arvioi.

– Uskon, että keskustan elinvoimaisuus, sujuvuus ja viihtyisyyskin paranee samalla.

Kiiskilä muistuttaa, että keskustelu liittyy myös globaaliin vihreän siirtymän trendiin.

– Hyvä esimerkki ovat yritykset, joiden työntekijöitä tulee Seinäjoelle paljon junalla. Osa haluaa jatkaa asemalta pyörällä tai skuutilla työpaikalleen. Se on tätä päivää.

Työtä kukkaroa vasten

Millä aikavälillä Seinäjoen kevyen liikenteen kehityssuunnitelmissa liikutaan?

– Työhän on käynnissä monin paikoin. Edetään ehkä hitaasti, mutta varmasti. Tätä tehdään myös kukkaroa vasten. Koko ajan täytyy priorisoida mihin rahaa laitetaan, Jaakko Kiiskilä sanoo.

”Kevättalvi vaikeinta aikaa teiden kunnossapidolle”

Kaupungin tiemestari Akseli Olli vastaa muun muassa pyöräteiden kunnossapidosta. Olli kertoo, että suuri osa Seinäjoesta on rakennettu savimaalle. Kun maa keväällä routii, ilmestyy pyöräteihin usein pitkittäis- ja poikittaishalkeamia. Kaksi edellistä talvea ovat olleet kovia routatalvia katuverkostolle.

– Tämä on Seinäjoen maaperällinen ongelma. Ei sille oikein voi mitään. Pyöräilyn kannalta isot pitkittäishalkeamat ovat vaarallisimpia. Jos rengas osuu sellaiseen ja jämähtää kiinni, voi käydä huonosti, Olli sanoo.

– Me korjaamme halkeamia öljysoralla ja kuumabitumilla heti kun niitä havaitaan. Routahalkeamia on myös pyritty vähentämään päällysteen alle asennetuilla lasikuituverkoilla, mikä sitoisi kadun päällysrakenteen. Se voisi estää päällysteen halkeamisen, mutta tulokset eivät ole olleet toivottuja.

Pyöräteille sulaa paljon vettä

Tiemestarin mukaan kevättalvi on kunnossapidolle vaikeinta aikaa muutenkin. Pyöräteille sulaa lumipenkoista paljon vettä, joka yöpakkasilla jäätyy ja on aamulla liukas.

Myös nykyisen kaltaiset talvet ovat haasteellisia: keskellä talvea on pitkiä lauhoja jaksoja ja lämpötilat vaihtelevat nollan molemmin puolin.

– Hiekoitusta tehdään paljon ja sepeliä levitetään pyöräteille. Silloin käytetään 2–5 millimetrin sepeliä. Se ei riko pyörän renkaita.

Ollin mukaan tavoite hiekoitushiekan poistolle on, että vappuun menneessä kaikki olisi harjattu. Työ kuitenkin aloitetaan vasta kun kelien puolesta varmuudella tiedetään, ettei enää tarvitse hiekoittaa.

Hiekoitukseen käytettyä hiekkaa saadaan uusiokäytettyä jonkin verran puistoraittien ja liikuntareittien kunnostuksiin.

Kallista korjausvelkaa

Akseli Ollin mukaan Seinäjoen kaduilla on ”ihan riittämiin” kallista korjausvelkaa. Osa nykyisistä päällysteistä on hyvin vanhoja.

Viime kesänä kaduille tehtiin kuntokartoitus, jonka tuloksia aiotaan hyödyntää ensi kesän päällystyksissä.

Viime vuonna Seinäjoen katuja ja teitä päällystettiin kunnossapidon toimesta yli miljoonalla eurolla.

Tulevien päällystyskohteiden suunnittelussa huomioidaan myös kaupungin katuverkostolla tehtävät kaivuutyöt.

– Ei ole järkeä päällystää katua tänä kesänä, jos tiedämme, että se revitään ensi kesänä auki. Näitä kohteita ovat esimerkiksi valokuitulinjojen vetopaikat. Ne on jätetty toistaiseksi ilman uudelleenpäällystystä, Akseli Olli kertoo.

– Päällysteiden hinnat ovat myös nousussa.