"Raviurheilu on kulttuurimuutoksen keskellä" - Kotisohva on raviratojen suurin kilpailija

Raviurheilu on laji, joka sisältää vahvaa kotimaista osaamista, yllätyksellisyyttä sekä vauhdikkuutta. Silti uudet sukupolvet eivät löydä sen pariin samalla tavoin mitä esimerkiksi jääkiekon tai jalkapallon.

Epari kävi paikan päällä selvittämässä, mikä ihmisiä kiinnostaa raveissa, ja millaiset raviurheilun tulevaisuudennäkymät ovat.

Kotisohva vetää puoleensa

Ravien saavutettavuus on helpottunut huomattavasti, sillä Veikkauksen Toto TV mahdollistaa ravilähetysten seuraamisen kotoa käsin. Suomen Hippoksen, eli Suomen raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestön hallituksen puheenjohtaja Antti Lehtisalo ei koe television aiheuttavan yleisökatoa.

– Näkyvys auttaa uusia ihmisiä tutustumaan raviurheiluun.

Etelä-Pohjanmaan hevosjalostusliiton toiminnanjohtaja Jyri Saranpää näkee muutoksessa mahdollisuuksia.

– Sohva kilpailee live-ravien kanssa ja tällä hetkellä se vähentää yleisöä paikan päältä. Laji on kulttuurimuutoksen keskellä.

Tulevaisuus puhuttaa

Lehtisalo on saapunut Seinäjoelle palaverin merkeissä, ja samalla tullut seuraamaan iltaraveja. Raviratojen tulevaisuudennäkymät puhuttavat paljon Hippoksen hallituksessa.

– Ravipäivät täytyy tuotteistaa niin, että tavallisilla iltaraveillakin olisi teema. Tämä houkuttelisi ihmisiä paikanpäälle, Lehtisalo pohtii.

Saranpään mielestä ravien tulevaisuutta suunnitellessa on otettava huomioon, että jokaisella on oma syy seurata lajia.

– Se voi olla kiinnostus hevosiin, urheiluun, pelaamiseen tai esimerkiksi osaomistus kisaavaan hevoseen, Saranpää toteaa.

Tietoisuutta kulissien takaa

Yhdet teemaravit on suunnattu opiskelijoille. Illan ohjelmaan kuuluu tallikierrokset asiantuntijan johtamana. Kierroksia ohjannut Etelä-Pohjanmaan hevosjalostusliiton jalostusvastaava Susanna Hakkarainen haluaa tietoisuutta lisäämällä korjata väärinkäsityksiä, joita raviurheilu kohtaa.

– Raviurheiluun kohdistuvat ennakkoluulot koskevat usein hevosten kohtelua.

Monen muun ravien seuraajan tavoin Hakkaraiselle tärkeintä lajissa on hevonen ja sen hyvinvointi.

– Hevosten voinnista ja hoidosta pidetään tarkkaan huolta niin kisoissa kuin niiden ulkopuolellakin. Esimerkiksi ohjastajien ajotaparikkeitä koskevat säädökset tiukentuvat jatkuvasti.

Hakkaraisen elämään ravit tulivat vahingossa, lapsesta asti jatkuneen hevosharrastuksen ja myöhemmin ammatin mukana. Tallikierrokset hän kokee hyväksi tavaksi tutustua raviurheiluun.

– Jos resurssit riittäisivät, tallikierrokset olisivat hyvä lisä vaikka kaikkiin raveihin.

Pelaaminen houkuttelee

Totopelien pelaaminen on asia, joka lähes jokaisella tulee mieleen raviurheilusta. Ravikeskuksen pelihalli kuhisee pelaajia. Monelle pelaaminen on se juttu, joka saa käymään raveissa.

Opiskelija Anni Pihlaja on kiinnostunut raveista juuri pelaamisen takia.

– Pelaaminen tekee ravien seuraamisesta mielenkiintoisempaa, kun saa samalla jännittää voittaako, hän kertoo motiiveista pelaamisen taustalla.

Mukaansa hän on houkutellut ystävänsä Jonna Sillanpään, jolle ravit ovat ensimmäiset.

– Lähdin mukaan, sillä uusi kokemus kiinnosti. Pelaaminenkin houkuttelee, hän toteaa ystävänsä voittaessa kolmatta kertaa peräkkäin.

Ystävyys alkoi raveissa

Marianne Kangasluoma ja Tiina Haapoja kuuluvat Seinäjoen ravikeskuksen vakiovieraisiin.

– Olemme melkein aina katsomassa raveja, Kangasluoma kertoo.

Hän ajautui raviurheilun pariin nuorena hoitaessaan isänsä ja veljensä ravihevosia. Ajan kuluessa mielenkiinto on vain kasvanut.

Haapojan tie ravifaniksi kulki melko samoja reittejä. Hänen lähipiirissään oli ravihevosia, joiden kilpailua oli mielenkiintoista seurata.

– Tunnelma vei voiton ja nykyään seuraan raveja, vaikkei omia hevosia olekaan.

Naisten yli 15 vuotta kestänyt ystävyys alkoi heidän tutustuessaan ravikatsomossa.

– Tulin kerran katsomaan raveja yksin, ja tutustuin Marianneen, joka oli toisen ystävänsä kanssa. Sen jälkeen aloimme käydä raveissa yhdessä, joskus porukassa ja joskus kaksin, Haapoja kertoo.

Haapoja ja Kangasluoma kannustavat ihmisiä tulemaan raveihin, sillä siellä voi tutustua uusiin ihmisiin.

– Raveista löytää aina seuraa, sillä ravien tunnelma yhdistää ihmisiä.

Tarkkuutta vaativa tehtävä

Ravilähdön onnistumista seuraa lähettäjinä työskentelevät henkilöt. He tarkkailevat jokaisen lähdön, ja antavat merkin lähdön palautukselle, mikäli kaikki ei mene sääntöjen mukaan.

Raveissa osa lähdöistä on ryhmäajoja, jotka ajetaan lähtöauton takaa. Suuri auto kilpeilunhenkisten hevosten kanssa samalla radalla vaatii paljon tarkkuutta ja huolellisuutta.

– Tässä työssä ei saa turtua rutiineihin, päälähettäjänä työskentelevä Mika Jaskari huomauttaa.

– Yhteistyö ja hyvä kommunikointi on tärkeintä. Hyvän ja tiiviin työyhteisön ansiosta nämä seikat toimivat, lähtöauton kuljettaja Matti Juurakko selvittää ja kertoo, että uusillekin lähettäjille olisi tarvetta.

Niin sanottujen autolähtöjen lisäksi raveissa ajetaan tasoitusajoja, jolloin hevoset lähtevät tasonsa mukaan suhteutetuilta etäisyyksiltä. Saman välimatkan hevoset kiertävät ympyrää, volttia, josta käskyn saatuaan lähtevät matkaan. Tällaisissa lähdöissä lähettäjä voi palauttaa lähdön esimerkiksi väärin johdetun voltin tai lähtöviivan ennenaikaisen ylittämisen takia.

Lähettäjällä on paljon vastuuta. Monesti koko ravilähdön mahdollinen lopputulos voi muuttua, jos lähtö joudutaan palauttamaan. Tämä saattaa herättää tunteita hevosen taustajoukoissa, varsinkin jos lähdön palautus on jostain syystä lähettäjän virhearviosta johtuva.

– Aikoinaan kipakkaakin palautetta on tullut, mutta ei enää. Virheelliset palautukset ovat hyvin harvinaisia, ja ihmisiähän tässä vain ollaan, Juurakko naurahtaa.

Katso alta, miltä ravilähtö näyttää päälähettäjän näkökulmasta lähtöauton lavalta.

Mitä eroa on tasoitusajolla ja ryhmäajolla? Katso alta molempien lähtö!