Seinäjoen vastaanottokeskus on nyt täynnä – Paikkoja on 200, mutta niitä tehdään lisää tarpeen vaatiessa

Urainasta saapuvia sotapakolaisia varten Seinäjoelle perutettiin vastaanottokeskus lähes kaksi kuukautta sitten. Keskus majoitti ensimmäiset asukkaansa 22. huhtikuuta.

Nopeasti käynnistetyn keskuksen ensimmäiset viikot ovat olleet melkoista hullunmyllyä, mutta nyt toiminta alkaa vakiintua.

Maahanmuuttovirasto Migrin ohjeen mukaan Seinäjoen vastaanottokeskuksessa on paikat 200 hengelle.

– Olemme tavoitteessa. Lisää paikkoja tehdään, jos saamme toimeksiannon, kertoo vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kokko.

Osa jo työllistynyt

Seinäjoen vastaanottokeskus toimii hajasijoitusmallilla. Se tarkoittaa, että turvapaikanhakijat tai väliaikaista suojelua hakeneet asuvat eri puolilla kantakaupunkia vuokra-asunnoissa.

Tällä hetkellä vastaanottokeskus on vuokrannut puolensataa asuntoa. Niissä asuu 200 Ukrainasta paennutta.

– Tilat ovat juuri ja juuri riittäneet kaikille. Toisena päivänä yhtäkään asuntoa ei ole vapaana, seuraavana päivänä saattaa taas olla. Tilaanne vaihtelee koko ajan, Kokko kertoo.

Syynä avuntarpeen vaihteluun ovat tavallisimmin uudet tulijat tai jo aikaisemmin tulleiden muuttaminen muualle.

– Osa ukrainalaisista on jo onnistunut löytämään töitä, joiden takia he muuttavat muualle. Tulijoita on työllistynyt esimerkiksi Atrialle, puutarhoille ja marjatiloille, Kokko iloitsee.

Kuntamalli käsittelyssä

Etelä-Pohjanmaalla noin 800 ukrainalaista on ilmoittautunut poliisille ja hakenut turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua.

– Vastaanottokeskuksen työjonossa on vielä toistasataa henkilöä. Lisäksi on paljon niitä, jotka asuvat yksityismajoituksessa turististatuksella, Kokko tietää.

Osa Ukrainan sotaa paenneista asuu maakunnassa ja haluaisi jäädä sinne. Se saattaa onnistua myös tuettuna, sillä maahanmuuttovirastossa on käsittelyssä niin sanottu kuntamalli.

Se tarkoittaa, että kunnat voisivat tarjota esimerkiksi vastaanottopalveluja kuten majoitusta ja terveydenhuoltoa. Kunnat voivat tehdä tarjoamistaan palveluista sopimuksen vastaanottokeskuksen kanssa ja laskuttaa vastaanottokeskusta.

– Kuntamallista tiedotetaan tarkemmin lähiviikkojen aikana. Kunnat voivat itse päättää lähtevätkö tähän mukaan, Kokko painottaa.

Koska tulijoita on ennakoitua huomattavasti enemmän, esimerkiksi vastaanottorahahakemusten käsittely on pahoin ruuhkautunut vastaanottokeskuksessa. Tämän takia kaikille tulijoille ei ole vielä pystytty maksamaan vastaanottorahaa.

– Olemme jakaneet lahjakortteja, että ruokaa ja muuta välttämätöntä pystyy hankkimaan, Kokko sanoo.

Mies kiittelee alueen asukkaita valtavasta auttamishalusta ja tehdyistä talkootunneista.

– Vapaaehtoiset ovat meille tärkeä voimavara. Heidän avustuksellaan asuntoja on saatu kalustettua nopeasti. Meidän kautta huonekaluja olisi jouduttu odottamaan pidempään, sillä monella tuotteella on pitkät toimitusajat.

Seinäjoen vastaanottokeskuksessa työskentelee tällä hetkellä johtajan lisäksi 17 henkeä.

– Monet välttämättömät oleskeluun liittyvät asiat on saatu hoidettua. Suunnitteilla on alkuinfoja, joista saa tietopaketin esimerkiksi julkisista palveluista ja vapaa-ajantoiminnasta, Kokko kertoo.