Suomalaisen toiveporkkana on suora ja parikymmentä senttiä pitkä – Kuusiston tilalla Munakassa jokainen porkkana tarkistetaan käsityönä

Porkkana on Suomen suosituin juures. Popsimme sitä keskimäärin yhdeksän kiloa vuodessa.

Porkkanaa kasvattaa Suomessa 251 tilaa. Yksi niistä sijaitsee Ilmajoen Munakassa.

Isäntäpari on monelle nimeltä tuttu. Kun ruokakaupassa etsii porkkanapussia, lähes joka myymälässä on ketjujen omien merkkien lisäksi tarjolla Anu ja Heikki Kuusiston kasvattamia lähiporkkanoita.

Tilalla eletään nyt vuoden kiireisintä aikaa. Haastatteluun sopivaa hetkeä on siksi vaikea löytää.

Isäntä katsoo välillä kalenteria ja välillä sääennustetta. Poutapäivä ei ole hyvä vaihtoehto, sillä silloin porkkanaa nostetaan maasta eikä työväkeä kannata seisottaa juttutuokion takia. Sateella kiirettä pitää pakkaushallissa.

Paras vaihtoehto olisi siirtää juttutuokio marraskuulle, jolloin sato on saatu nostettua ja kuljetettua varastoon. Porkkanat on nostettava ennen roudan tuloa.

Lopulta treffit saadaan sovittua.

– Odota hetki, pitää käydä hallissa katsomassa, ettei siellä mene mikään mönkään. Voit jo sillä välin mennä seuraamaan pakkaamista, Kuusisto huikkaa heti aluksi ja viilettää sellaista vauhtia rakennuksen toiseen päähän etten olisi perässä pysynytkään.

Lajittelu on käsityötä

Kuusistojen tila työllistää isäntäparin ympäri vuoden. Sadonkorjuuaikaan ja muina kiirehuippuina avuksi otetaan 4-5 kausityöntekijää.

Hallissa Oleksandr Pidburtnyi pakkaa porkkanoita tilan emännän kanssa. Anu Kuusisto käy läpi jokaisen pussitettavan porkkanan sen jälkeen kun ne saapuvat pesun ja kiillotuksen jälkeen pakkauslinjalle.

Porkkanavana liukuu Kuusiston käsien läpi juoksuvauhtia. Siitä huolimatta nainen ehtii napata katkenneet, väärän kokoiset tai epämääräisen muotoiset porkkanat sivuun. Ne päätyvät eläinten ruuaksi.

Pussipakkaukseen jatkavat kuluttajien toiveporkkanat. Ne ovat suoria, parikymmentä senttiä pitkiä ja muutaman sentin paksuisia. Liian isoista porkkanoista asiakkaat eivät pidä.

– Jos kaksi kolmannesta päätyy kauppaan asti, niin silloin olemme onnistuneet, Anu Kuusisto sanoo kun ihmettelen karsittavien porkkanoiden suurta määrää.

Alueen suurin porkkanatila

Etelä-Pohjanmaalla on tällä hetkellä 15 porkkanatilaa. Kuusistot ostivat yrityksensä kymmenen vuotta sitten, kun firman perustanut Risto Tuokko jäi eläkkeelle.

Porkkanan viljelyala Etelä-Pohjanmaalla on 42 hehtaaria. Siitä noin puolet on Kuusistoilla.

Viljelyala on suuri myös koko Suomen mittakaavassa. Viime vuonna porkkanaa kasvatettiin koko maassa 1 726 hehtaarilla.

Kuusiston tilalta satoa korjataan vuosittain 500 000 kiloa. Se pakataan puolen kilon, kilon ja kahden kilon pusseihin. Yrittäjät kuljettavat ne itse lähikuntien ruokakauppoihin. Jakokierrokselle Heikki Kuusisto on lähdössä haastattelupäivänäkin.

– Eihän tässä kauaa mene, mies varmistaa juttutuokion aluksi.

Ei, kun pistetään pikana kysymystä ja vastausta tulemaan niin nopeasti kuin Kuusisto laittaa tossua toisen eteen.

Pakataanko kaikki porkkanat heti sadonkorjuun jälkeen?

– Ei. Porkkanat odottavat multaisina vuoroaan kylmässä hallissa. Sieltä niitä pakataan pitkin vuotta.

Millainen sato tänä vuonna tuli?

– Sato on keskimääräinen. Osalta lohkoilta saatiin lähes normaali sato, mutta jonkun lohkon ukkossateet pilasivat kasvukauden alussa.

Vaikuttaako energian hinnan nousu tilan toimintaan?

– Kyllä ja ei. Jatkamme samalla mallilla, vaikka sähkölaskusta tulee nykyhinnoilla viisi kertaa isompi, kun määräaikainen sopimus loppuu. Meillä kuluu sähköä vuodessa 300 000 kilowattituntia eli kyse on vähintään 50 000 euron lisäkulusta.

Nouseeko kuluttajan porkkanapussista maksama hinta?

–  Vaikea sanoa. Porkkanan pääsatoalue on Varsinais-Suomessa. Hinta määräytyy siellä ja kaupoissa. Hinnankorotuksiin olisi tarvetta, sillä energian lisäksi esimerkiksi lannoitteiden hinnat ovat nousseet merkittävästi.

Saatteko kaiken sadon myytyä?

– Kyllä, koska myyntipaikat on vuosien varrella saatu sovittua. Tavallisesti sato riittää seuraavan vuoden kesäkuulle saakka. Sitten tulee muutaman kuukauden tauko ennen uuden sadon valmistumista.

Onko porkkanan kasvukausi yrittäjälle lomaa?

– Ei. Viljelemme myös viljaa. Se sopii hyvin porkkanan ohelle, koska sesonkityöt ovat eri aikoina.

Koska yrittäjät lomailevat?

– Olen työhullu. Lomaa pidän pari päivää vuodessa. Jouluna käymme anoppilassa ja kesällä pesisleirillä pikkupoikien kanssa.

Onko raskas ja taukoamaton työ saanut miettimään alanvaihdosta?

– Kyllä. Monta kertaa on tehnyt mieli laittaa pillit pussiin. Kun tarkistaa lainan määrän niin jaksaa taas kummasti.