Tehohoito lentää potilaan luo helikopterilla Seinäjoekin seudulla – Jos lentävä sairaala käännytetään takaisin, kukaan ei kuollut

Eparin levikkialueen ja koko Pohjanmaan ensihoitopalvelut saivat merkittävän lisän, kun lääkärihelikopteritukikohta perustettiin Ilmajoen Rengonharjun lentokentälle. Lääkärihelikopteri ja -auto ovat hälytysvalmiudessa läpi vuorokauden. Paikalla ovat aina ensihoitolääkäri, lentäjä sekä ensihoitaja.

Seinäjoen tukikohta on Suomen lääkärihelikopteritoiminnasta vastaavan FinnHemsin seitsemäs. Lokakuussa avatun toimipisteen on arvioitu saavan vuosittain 1500–2000 hälytystä. Ensimmäisen seitsemän kuukauden aikana hälytyksiä on tullut viitisensataa. Potilaita auttajat ovat kohdanneet noin 170.

Miten alku on sujunut?

– Lähes suunnitellusti. Talvella pääsimme nollan molemmin puolin sahaavan lämpötilan takia helikopterilla matkaan toivottua harvemmin. Myös matalalla olevat pilvet ja huono näkyvyys aiheuttivat haasteita, kertoo tukikohdan vastuulääkäri Toni Pakkanen.

Kun keli on kohdallaan, uuden tukikohdan alue on lentämiselle paras mahdollinen.

– Lennämme tyypillisesti noin puolen kilometrin korkeudessa. Etelä-Pohjanmaan alueella tuulimyllyt ovat miltei ainoita varottavia asioita. Laskeutumispaikkoja on hyvin, Pakkanen kertoo.

Autossa sama varustus

Kun helikopteria ei voida käyttää, miehistö lähtee matkaan autolla. Sillä hoidetaan hälytyksistä liki puolet. Autossa on samat välineet kuin helikopterissakin.

Helikopteri valitaan kulkupeliksi vasta silloin, kun matkaa kohteeseen on noin parikymmentä kilometriä.

– Lentovalmisteluissa menee muutama minuutti. Siinä ajassa autolla on ehditty jo kauas. Kokemuksen kautta mietimme onko esimerkiksi Seinäjoen keskustaan järkevämpää tulla autolla vai kopterilla. Laskeutumiseen pieni helikopteri ei paljon tilaa tarvitse, Pakkanen kertoo.

Tehohoitoa tapahtumapaikalla

Lääkärihelikopterit tavoittavat 70 prosenttia suomalaisista 30 minuutin sisällä hälytyksestä. Lentoaika kohteeseen on 10–30 minuuttia.

Tekniikan ansiosta lääkäri pystyy tulkitsemaan esimerkiksi sydänkäyriä jo matkalla ja antamaan paikan päällä oleville hoito-ohjeita.

Ennen lääkärin tuloa kohteessa on usein jo ensivasteyksikön pelastajia ja paikallisen ambulanssin henkilökuntaa. He ovat voineet aloittaa avun antamisen, mutta ensihoitolääkärin saavuttua paikalle potilas saa tehohoitotasoista apua. Myös kirurgiset toimenpiteet ovat mahdollisia tapahtumapaikalla.

Pienet tilat haasteena

Helikopteritukikohdille ohjataan vain kaikkein kriittisimmät hälytykset. Tavallisimpia tehtäviä ovat elvytystä vaativa sydämenpysähdys, aivoverenkiertohäiriöt ja onnettomuudet.

Suomen yksiköt saavat yhteensä noin 12 000 hälytystä vuodessa. Puolet potilaista kuljetetaan ilmojen halki yliopistosairaalaan tai alueelliseen keskussairaalaan jatkohoitoon.

– Usein käännymme takaisin jo ennen määränpäätä. Hälyttäjä ei ehkä ole osannut tulkita oikein tilanteen vakavuutta ja potilaan tila paranee ennen tuloamme. Tämä on tietysti hyvä asia. Kukaan ei kuollut, Pakkanen sanoo.

Helikopteri valitaan kulkuvälineeksi myös silloin, jos edessä on mitä todennäköisimmin reissu Tampereelle. Helikopterilla hätätilapotilaat saadaan autoa nopeammin yliopistollisessa sairaalassa toteutettaviin hoitoihin: Helikopterin matkavauhti on 220 kilometriä tunnissa. Tampereelle lennetään siis tunnissa, autolla reissu vie aikaa puolet enemmän.

Toisin kuin usein luullaan, helikopteriyksikön pääasiallinen tehtävä on kuljettaa lääkäri ja tehohoitotasoinen ensihoito potilaan luo. Useimmiten jatkokuljetus hoidetaan maanteitse.

– Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että jos matkaa on alle sata kilometriä, ambulanssi on paras vaihtoehto. Autossa on enemmän tilaa hoitaa potilasta ja auton voi tarvittaessa ajaa sivuun. Helikopteri on merkittävästi ahtaampi ja tämä aiheuttaa omat haasteensa, Pakkanen kertoo.

Pitkiä työvuoroja, työntekijät tulevat ympäri maata

Seinäjoen tukikohta työllistää 20–25 ammattilaista. Ensihoitolääkärit työskentelevät 24 tuntia kerrallaan. Ensihoitajat ja lentäjät tekevät 48 tunnin päivystysputkia.

Pitkät vuorot tietävät pitkiä vapaita. Tämä mahdollistaa sen, että työntekijät asuvat ympäri maata. Harvinainen työ tuo Seinäjoelle erityisosaajia muun muassa Tampereelta, Kuopiosta ja Rovaniemeltä.

Päivystysvuoroissa henkilökunta asuu helikopteritoimintaa varten rakennetussa tukikohdassa. Tiloissa on pieniä makuuhuoneita, keittiö ja oleskelutilat. Kun hälytys tulee, pelastajat ovat minuutissa valmiina lähtöön.

Koskaan ei tiedä, millainen keikka on edessä.

– Se on tämän ammatin suola. Jos stressaisi, ei olisi oikealla alalla, sanoo ensihoitaja Tuomas Syrjä.

Lopulta on pakko kysyä, millaista on työskennellä liikkuvassa maisemakonttorissa.

– Ensihoitaja on lennettäessä lentäjän avustaja. Ei siinä maisemia ehdi katsella. Kohteeseen mennessä keskittyy vain tulevaan potilaaseen. Palatessa on enemmän aikaa maisemille. Ihan mahtava työ tämä on, Syrjä vakuuttaa.