Unettomuus on suomalaisten työikäisten kansantauti, joka aiheuttaa työnantajille vuosittain miljoonien eurojen kustannukset. Rahan lisäksi on tietenkin syytä olla huolissaan myös unettominen terveydentilasta. Pitkään jatkunut unettomuus vie ihmisen toimintakyvyn.
Terveystalo on avannut Seinäjoelle uniklinikan eli Fokus Unen erikoisyksikön. Seinäjoen lisäksi erikoisyksiköitä on Suomessa kuudella paikkakunnalla. Uniklinikkojen tavoitteena on tukea ihmisten työkykyä tarttumalla uniongelmiin aiempaa nopeammin ja tehokkaammin. Silloin ongelmia on helpompi hoitaa ja ratkaista.
Anturit avuksi
Terveystalon tiedotteen mukaan tutkimusten avulla varmistetaan oikea hoito. Unitutkimuksia tarvitaan avuksi silloin, jos uniongelmien taustalla epäillään olevan jokin unihäiriö tai sairaus.
– Uniapneaa voidaan selvittää yöpolygrafialla kehoon kiinnitettävien antureiden avulla. Unipolygrafiat eli laajat unitutkimukset puolestaan kertovat kattavasti unen laadusta, palautumisesta ja siitä, mitä yön aikana tapahtuu, kertoo työterveyslääkäri Riika Tavast Seinäjoen Terveystalosta.
Uni rakentuu päivällä
Jos unettomuuteen ei liity uniapneaa tai muuta sairautta muulla keinoin hoidettavaa sairautta, uniongelmainen ohjataan univalmennukseen. Univalmentaja on lääkkeettömien unen hoitokeinojen asiantuntija, jonka opastamien harjoitteiden avulla tilapäisestä unettomuudesta voi päästä eroon tai sen kanssa voi oppia elämään.
Lääkkeettömillä hoitokeinoilla saadaan hyviä tuloksia. Niistä hyötyy jopa 80 prosenttia unettomista.
Lääkkeettömiä hoitokeinoja ovat muun muassa hengitys- ja rentoutumisharjoitukset, joilla stressitilassa olevaa kehoa ja hermostoa saa rauhoitettua.
– On tärkeää oivaltaa, että hyvä uni rakentuu jo päivän aikana, aktiivisesta päivästä ja levollisesta illasta, kertoo Mari Harju-Säntti, joka on Seinäjoen klinikan työterveyshoitaja sekä univalmentaja.
Unettomuuden lääkkeettömässä hoidossa pyritään ohjaamaan ihmisten virheellisiä, negatiivisia käsityksiä unettomuudesta positiivisemmiksi.
– Univalmentaja auttaa muuttamaan ajattelua siihen suuntaan, että unettomuusoireet ovat ihmiselle täysin luonnollinen tapa reagoida elämäntilanteen muutoksiin. Ajattelutavan muutos auttaa häiriöiden syyn tunnistamisessa, joka on lähtökohta unettomuusoireiden hoidossa, Harju-Säntti selvitää.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Unettomuus lisää monen sairauden riskiä
Kolmasosa suomalaisista kärsii jossakin vaiheessa työelämäänsä unettomuudesta. Kymmenellä prosentilla heistä uniongelmat ovat pitkittyneet. Uniapnea on todettu 200 000 suomalaisella.
– Pitkäkestoinen unettomuus heikentää toimintakykyä ja huonontaa elämänlaatua. Se myös lisää monien sairauksien riskiä, kertoo unilääketieteen asiantuntija, professori Markku Partinen Terveystalon uniklinikan tiedotteessa.
Partisen mukaan unettomilla kasvaa riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Heidän vastustuskykynsä alenee ja stressimekanismit aktivoituvat. Lisäksi univajeella on vaikutuksia aineenvaihduntaan, jolloin ruokahalu muuttuu ja riski ylipainoon sekä tyypin 2 diabetekseen lisääntyy merkittävästi.
– Unettomuudesta on puhuttu suomalaisten kansantautina jo 1990-luvun lopulta. Nyt vallitsevan maailmantilanteen ja koronapandemian aikana unihäiriöiden merkitykset ovat korostuneet entisestään. Huonolaatuinen uni lisää riskiä sairastua COVID-19:aan ja toisaalta Long COVID -oireita kehittyy helpommin ihmisille, jotka nukkuvat huonosti tai liian vähän, selvittää Partinen.
Unella on myös valtava merkitys työssä jaksamisen kannalta.
– Tutkimusten mukaan unihäiriöt heikentävät ihmisten työtehoa jopa kahdeksalla prosentilla ja aiheuttavat keskimäärin 1–2 viikkoa sairauspoissaoloja. Unettomuus on myös yhteydessä uupumukseen, Partinen jatkaa.
Terveystalon mukaan unettomuus aiheuttaa työnantajille jopa 100 miljoonan euron kustannukset joka vuosi. Laskelmassa on käytetty muun muassa Elinkeinoelämän Keskusliiton määrittämää sairauspoissaolopäivän hintaa, joka on keskimäärin 370 euroa per päivä.
