Jokainen museokäynti tuottaa myönteisiä hyvinvointivaikutuksia keskimäärin 864 euron arvosta. Seinäjoen museoissa käydään vuosittain yli 10 000 kertaa. Museokäyntien hyvinvointivaikutus on yhteensä yli yhdeksän miljoonaa euroa.
Näin laskee Seinäjoen museoiden vs. museotoimenjohtaja Riku Hämäläinen tulkitessaan vastavalmistunutta tutkimusta. Tutkimuksen toteutti yhdysvaltalaistutkija tohtori John H. Falk ja hänen johtamansa Institute For Learning Innovation -tutkijayhteisö, mutta tutkimus tehtiin nimenomaan Suomessa ja suomalaisista museoista.
Asiakkaat arvioivat, että museokäynnin hyvinvointivaikutukset kestivät keskimäärin päivän ajan, mutta joidenkin vastaajien mielestä vaikutukset henkilökohtaiseen ja älylliseen hyvinvointiin kestivät jopa kuukauden. Tuloksista pystytään laskemaan museokäynneistä syntyneen hyvinvoinnin arvo yhteensä.
Hämäläinen on tyytyväinen, että on kehitetty uusi mittari museoiden yhteiskunnallisten vaikutusten arvioimiseen.
– Museotyössä ja näyttelyissä on tarkasteltu lähinnä kävijämääriä, mutta nyt voidaan tarkastella myös niiden yhteiskunnallisia vaikutuksia, Hämäläinen toteaa.
Museo kuvaa ilmiöitä
Hämäläinen korosti aloittaessaan työnsä Seinäjoen museoissa marraskuun alussa, että museoiden tehtävä on paitsi tallentaa ja välittää tietoa, myös kannustaa ihmisiä ajattelemaan.
– Museoiden tehtävä on muuttunut objektikeskeisyydestä ihmis-, yhteisö- ja ympäristökeskeiseksi. Ennen esineitä laitettiin esille ja museo kertoi niistä. Nyt museoiden huomio on siirtynyt ilmiöihin sekä maailmaa ja ihmisyyttä tarkasteleviin kysymyksiin. Katse on koko yhteiskunnassa.
Hämäläinen tarkastelee itsekin asioita tutkijan silmälasien läpi. Hän on filosofian tohtori ja dosentti, ja on julkaissut museokokoelmiin ja museologisiin kysymyksiin liittyviä kirjoja ja tieteellisiä artikkeleita.
Museon paras paikka on ihmisten lähellä
Museoiden perustehtäviä ovat edelleen tallettaminen, tutkiminen ja esittäminen. Museoihin ei kuitenkaan enää mennä vain katsomaan esineitä ja kuvia, vaan niihin tullaan parhaimmillaan oleilemaan ja viihtymään. Kävijät odottavat museoilta elävää historiaa ja elämyksellisyyttä.
Museoiden käyntikynnys on madaltunut. Hämäläinen uskoo, että yhtensä syynä tähän on Museokortti, jolla pääsee vuosittaisella kertamaksulla satoihin museoihin.
– Käyntejä lisää myös museon sijainti. Jos museo on siellä missä ihmiset ovat, siellä on helpompi käydä. Seinäjoella museokeskusta on suunniteltu keskustaan juuri tätä silmällä pitäen. Siellä on helppo piipahtaa hakemassa hyvinvointia, Hämäläinen toteaa.
