Vapaaehtoistoiminta entistä vahvemmin ikäihmisten kotona asumisen tueksi – hyvinvointialueen hanke avaa mahdollisuuden vahvistaa alueellista vapaaehtoistoimintaa

Aurinko paistaa ikkunasta sisään Järjestötalon kokoushuoneeseen. Paikalla ovat Anne Sironen, Anneli Saarinen, Katja Kankaanpää sekä Tommi Kamppinen. Heillä kaikilla on kytkös vapaaehtoistoimintaan tavalla tai toisella.

Anneli Saarinen on entinen Seinäjoen kaupungin ikäihmisten palvelujen tulosaluejohtaja. Nyt hän työskentelee Ikäkoti-hankkeeseen liittyvän vapaaehtoistoiminnan mallin kehittämisen parissa Sirosen ja Kankaanpään kanssa.

Saarinen avaa uuden hyvinvointialueen hankkeen taustaa.

– Väestö ikääntyy Suomessa kovaa vauhtia. Laadukkaiden palveluiden takaaminen kaikille tasapuolisesti on haastavaa rajallisten resurssien takia. Nykyinen hallitus halusi korostaa ikäihmisten kotona asumista, mitä varten annettiin rahoitus hyvinvointialueiden hankevalmisteluille.

Rahoitus haettiin ja saatiin, ja niin Ikäkoti-hanke käynnistyi vuonna 2020. Tänä vuonna päättyvällä hankkeella on kahdeksan tavoitetta, joista yksi on vapaaehtoistoiminnan tuominen entistä vahvemmin ikäihmisten kotona asumisen tueksi. Sitä varten on tarkoitus rakentaa toimiva vapaaehtoistoiminnan koordinaatiomalli Etelä-Pohjanmaan alueelle.

Selkeät rakenteet luovat pysyvyyttä

Vuoden alussa hyvinvointialueet aloittivat toimintansa, mikä on aiheuttanut muutoksia toimintaympäristössä. Vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä jakautuu kuntien ja hyvinvointialueiden kesken.

Se, kummalle vapaaehtoistyön koordinaatiomallin kehittäminen kuuluu, on epäselvää.

– Voi käydä niin, ettei se kuulu kummallekaan. Rahat ovat tiukassa molemmilla puolilla.

Saarinen sanoo, että kunnilla on nyt tuhannen taalan paikka rakentaa koordinaatiomalli, josta ne itsekin voivat hyötyä.

– Vapaaehtoistoiminnan avulla voidaan osallistaa alueen asukkaita. Parhaimmillaan vireä vapaaehtoistoiminta voi olla kuntien vetovoimatekijä.

Vakituiset virat vahvistavat vapaaehtoistyötä

Pitkäaikaisuus ja pysyvyys ovat avainsanoja vapaaehtoistoiminnan koordinaatiomallin rakentamisessa.

Saarinen nostaa esimerkiksi Jyväskylän, jossa kaupungilla on kaksi vakituista vapaaehtoistyön koordinaattoria.

– He tuntevat kaikki alueen toimijat ja tietävät minne ohjata vapaaehtoistoimintaan mukaan haluavat. Kun on pysyvät ihmiset, vapaaehtoistoiminta saa jatkuvuutta. Kaupungeilla ja kunnilla on nyt hyvä mahdollisuus vaikuttaa, millainen malli alueille rakennetaan.

Toiveena seura

Vapaaehtoistoiminta alkaa yleensä, kun eri paikkakunnalla asuva omainen, sosiaalityöntekijä tai ikäihminen itse ottaa yhteyttä Sosiaali- ja terveysalan Järjestötalolle.

Järjestötalon vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Anne Sironen kertoo, ettei seuraa ole välttämättä heti saatavilla. Vapaaehtoistoiminnan eri muodoissa on tällä hetkellä mukana 60 henkilöä. Lisää kuitenkin tarvitaan.

Hankesuunnittelijana työskentelevän Katja Kankaanpään mukaan Seinäjoella on paljon yksinasuvia ikäihmisiä. Monien toiveena on juttelu- ja ulkoiluseura.

Vapaaehtoistoiminta tuo ikäihmisten elämään paljon iloa. Järjestötalon kautta juttukaverin saanut 83-vuotias Liisa kertoo odottavansa vapaaehtoisen vierailua.

– Hän tuo elämääni hyvyyttä ja mukavaa yhdessäoloa. Kun ollaan opittu tuntemaan toisemme, syntyy hyviä kahdenkeskisiä keskusteluja ja voi jakaa asioita toisen kanssa.