Vapaaehtoistoiminta voidaan räätälöidä jokaisen elämään sopivaksi – "Parhaimmillaan se luo jotain elämääkin isompaa" vapaaehtoisena toimiva Tommi Kamppinen tiivistää

Tommi Kamppinen on ollut vapaaehtoisena vuodesta 2018. Hän kertoo hurahtaneensa toimintaan kertaheitolla. Vapaaehtoistoiminta on tuonut elämään sisältöä ja antanut perspektiiviä asioihin.

– Omat isoltakin tuntuvat murheet tuntuvat aika pieniltä, kun miettii yksinäisiä ikäihmisiä ja heidän kohtaamistaan. Viimeksi kun kävin moikkaamassa liki 90-vuotiasta pappakaveriani, hän kertoi, että oli edellisenä päivänä kompuroinut ja joutunut odottelemaan pidemmän aikaa nostoapua.

Kamppinen kuvailee ensimmäistä kokemustaan vapaaehtoisena mieleenpainuvaksi. Hän sai suurta arvostusta ikäihmisen perheeltä.

– Meillä synkkasi liikuntaystäväni kanssa heti alusta asti. Hän oli elänyt aikaa, josta olen itse kiinnostunut. Puheenaiheet eivät koskaan loppuneet kesken. Sitten kun aika hänestä jätti, yllätyin kun minua pyydettiin hautajaisiin. Kannoin arkkua ja sain puhua muistotilaisuudessa. Se oli iso juttu itselleni.

Kamppinen on ollut mukana myös Ystävänkortti Toiminnassa, joka tarjoaa ystävätoimintaa kehitysvammaisille. Vaikka hänen ystävänsä muutti muualle, yhteydenpito jatkuu edelleen.

– Vapaaehtoistoiminnassa pääsee luomaan pitkäaikaisia ystävyyssuhteita. Parhaimmillaan se luo jotain elämääkin isompaa.

Tukea vapaaehtoiselle saatavilla koko ajan

Järjestötalon vapaaehtoiskoordinaattori Anne Sironen kannustaa lähtemään rohkeasti mukaan vapaaehtoistoimintaan.

– Toiminta sopii kenelle tahansa, mutta oma elämä pitää olla tasapainossa. Toinen vaatimus on täysi-ikäisyys.

Vapaaehtoistoimintaan saa perehdytyksen. Järjestötalolla ennen vapaaehtoistoiminnan aloittamista käytävässä koulutuksessa käsitellään esimerkiksi vapaaehtoisen oikeuksia ja velvollisuuksia, toisen ihmisen kohtaamista ja vuorovaikutusta.

Tukea on aina saatavilla koko ajan tapaamisten ohella.

– On tärkeää tietää kehen voi ottaa yhteyttä ja pitää matala kynnys kysyä, jos jokin askarruttaa, Sironen painottaa.

Vapaaehtoiset kokoontuvat säännöllisesti ja jakavat kokemuksiaan. Tapaamisista saa vertaistukea ja pääsee samalla tutustumaan toisiin vapaaehtoisiin.

Toiminta osaksi elämää

Ennen vapaaehtoisen ja ikäihmisen kohtaamisia Sironen käy vanhuksen luona keskustelemassa toiminnasta. Hän menee myös ensimmäiselle tapaamiskerralle vapaaehtoisen mukaan.

Toimintaan sisältyvät tehtävät ja toiminta sovitaan aina tapauskohtaisesti. Vapaaehtoisella on mahdollisuus päättää esimerkiksi siitä, kuinka usein hän on käytettävissä ja miten yhteydenpito hoidetaan.

– Vapaaehtoistoiminnan voi räätälöidä itselleen ja omaan elämään sopivaksi. Yleisin vapaaehtoistoiminnan muoto on säännölliset tapaamiset yhden henkilön kanssa, Sironen selvittää.

Hankesuunnittelija Katja Kankaanpää kertoo, että tavoitteena on madaltaa vapaaehtoistoimintaan osallistumisen kynnystä.

– Ikäkoti-hankkeeseen liittyen on suunnitteilla pilotti sovelluksesta. Sen avulla pystyisi valitsemaan itselle sopivan tavan ja ajankohdan, jolloin pystyy osallistumaan toimintaan.

Lopettaa voi

Vapaaehtoistoiminta on nimensä mukaisesti vapaaehtoista. Kamppisen mielestä monilla on alkukantainen ajatus, että toimintaan tulee sitoutua loppuelämäksi, vaikka totuus on toinen.

– Alussa voidaan tavata ja tutustua rauhassa. Yleensä molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä toimintaan, mutta halutessaan toiminnasta voi pitää taukoa ja jäädä kokonaan poiskin.