Päivölän Citymarketin eteläpäädyssä on kuukauden päivät toiminut Ykkösapteekki, joka muutti sinne liikenneympyrän toiselta puolen. Yrittäjä on edelleen apteekkari Kati Rantoja.
Hän pitää suurimpana muuttovoittona uusia ja avaria, noin 300 neliön tiloja.
– Minun tilavaatimukseni on aina ollut se, että kaksosrattailla pitää sopia kulkemaan. Nyt vihdoin sopii, Rantoja iloitsee.
Muuton myötä myös apteekin aukioloaikoja pidennettiin. Nyt asiakasta palvellaan arkisin yhdeksästä yhdeksään. Lauantaisin apteekki suljetaan kuudelta. Sunnuntainakin ollaan auki kello 10–18.
– Nyt Seinäjoen kummallakin laidalla on sunnuntaisin apteekki auki, kun me tulimme Ideaparkin apteekin kaveriksi, Rantoja kertoo.
Hänestä Seinäjoen keskustan apteekkikartta on nykyisellään riittävä.
– Me olemme kuin arpanopan vitonen, sopivasti hajallaan. Kaikilla on oma pieni tonttinsa, Rantoja kuvailee.
– Tällä toimialalla ei ole mitään järkeä mennä toisen alueelle. Tampereella tehtiin se virhe, että apteekkeja alkoi olla kahta samassa korttelissa. Siinä oli pian kaksi häviäjää, eikä yhtään voittajaa.
Seinäjoen tilannetta Rantoja pitää tasapainoisena. Viiden keskusta-apteekin lisäksi ovat vielä Ylistaron ja Peräseinäjoen apteekit sekä Nurmossa Hyllykallion sivuapteekki.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Kotihoito lisääntyy
Rantoja arvioi, ettei apteekkien tarve ainakaan vähene lähitulevaisuudessa, sillä potilaiden kotihoito tullee lisääntymään. Taustalla on yksinkertainen syy: kotihoito säästää yhteiskunnan rahoja.
– Säästöpolitiikka siihen ajaa, mutta en pidä sitä välttämättä huonona, Rantoja sanoo ja luettelee asian hyviä puolia:
Kotona potilas on tutussa ympäristössä. Hän esimerkiksi tietää missä vessa on, osaa kulkea huoneissa eikä suotta vierasta mitään.
– Siinä on ihan eri tavalla elämänlaatua. Kukapa ei haluaisi olla kotona laitoksen sijaan. Jaksamisen puitteissa kotona voi myös tehdä omia, mielekkäitä juttuja, Rantoja listaa.
– Liputan vahvasti kotihoidon puolesta omalla kohdallani, kun sen aika joskus tulee.
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (sisältö jatkuu alla)
Mainos päättyy
Digiaika haastaa
Myös apteekkialalla yksi uusista suurista haasteista on digitalisaatio.
– Kaikki on nykyään verkossa. Mekin olemme aika lailla pulassa, jos yhteydet tietokantoihin katkeavat. Lääkkeitä ei voi myydä, kun ei nähdä koneelta asiakkaan korvauksia ja muita oleellisia tietoja. Onneksi sellaista harvoin tapahtuu, jotakin satunnaista sähkökatkoa lukuun ottamatta.
Viime vuosina myös tietoturvasta huolehtiminen on korostunut äärimmilleen.
– Se teettää meillekin lisää töitä. Samalla se vaikeuttaa monen asiakkaan elämää. Iäkkäillä ei välttämättä ole verkkopankkitunnuksia tai edes nettiyhteyttä. Jos onkin, netin sujuva käyttö ei ole tuttua. Silloin kaikki voi jäädä yhdestä napin painalluksesta kiinni, Rantoja kertoo.
Apteekin henkilökunta pyrkii auttamaan parhaansa mukaan.
– Apteekissa autetaan jo aika paljon asiakasta vaikkapa siinä, miten korvausasioissa toimitaan. Neuvomme kyllä muutenkin mielellämme. Apteekin pitää olla vähän sellainen palvelulaitos.
