Uutiset

Ylistaron kirkko rakennettiin uudelleen elokuvassa – Tuliko Komiasta kirkosta 170 vuotta sitten vahingossa liian suuri?

Filmiä ja valoa -festivaalilla ensi-iltansa saavan dokumenttielokuvan on toteuttanut Filmiä ja valoa ry Aalto-yliopiston kanssa. Kirkko rakennettiin käytännössä digitaalisesti uudelleen tutkijoiden pöydällä.
Filmiä ja valoa -festivaalilla ensi-iltansa saavan dokumenttielokuvan on toteuttanut Filmiä ja valoa ry Aalto-yliopiston kanssa. Kirkko rakennettiin käytännössä digitaalisesti uudelleen tutkijoiden pöydällä.
Kuva: Aalto-yliopiston MeMo-instituutti
  • Emmi Karttunen

Filmiä ja valoa -elokuvafestivaali järjestetään Ylistarossa tulevana viikonloppuna. Festivaalilla esitetään kymmenen elokuvaa. Perinteiseen tapaan yksi elokuvista on lähialueesta kertova tarina. Tällä kertaa valkokankaalla nähdään dokumenttielokuva Ylistaron kirkon rakennusvaiheista vuosilta 1847–1852.

– Ylistaron kirkon rakentamisesta elää monta legendaa. Elokuva ottaa niihin kuvilla ja sanoilla kantaa. Jokainen elokuvan katsoja voi muodostaa näkemästään mielipiteen, kertoo elokuvan käsikirjoittaja ja festivaalijohtaja Anssi Luoma.

Dokumenttielokuvassa on hyödynnetty 3D mittaus- ja mallinnustekniikkaa joka on kehitelty Espoossa Aalto-yliopistossa. Elokuvaprojektissa on mukana yliopiston tutkimusryhmä. Kiinnostuksen kohteena oli erityisesti kirkon eri rakennusvaiheet ja niiden mallintaminen.

– Yllättävätkin kokeilut ovat mahdollisia yliopiston 3D-studiossa, jossa mittalaitteet ja mallintaminen palvelevat niin tutkimusta kuin opetustakin, kertovat 3D-studiomanageri Matti Kurkela ja tutkimusjohtaja Hannu Hyyppä.

– Huipputekniikka mahdollisti sen, että kirkko rakennettiin käytännössä digitaalisesti uudelleen, kertoo tiedetuottaja Marika Ahlavuo.

Ylistaron kirkon rakenteisiin tutustutaan 3D-tekniikan avulla.
Ylistaron kirkon rakenteisiin tutustutaan 3D-tekniikan avulla.
Aalto-yliopiston MeMo-instituutti

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tiedätkö tämän Ylistaron kirkosta?

1. Kirkkoa kutsutaan kokonsa takia Komiaksi kirkoksi.

2. Kirkko täyttää tänä vuonna 170 vuotta.

3. Kirkko on valittu yhdeksi Seinäjoen seitsemästä ihmeestä.

4. Kirkon torni kohoaa 52 metrin kokeuteen.

5. Kirkossa on 2 300 istumapaikkaa.

Tarkkaa taustatyötä

Kirkon rakennusvuosilta ei löydy valokuvia. Tallella onvat ainoastaan rakennustoimikunnan aikaiset rakennuspöytäkirjat ruotsin kielellä sekä arkkitehdin piirustukset.

Työryhmä sanoo tehneensä taustatyötä valtavat määrät, jotta saatiin selville, kuinka kirkko on rakentunut ja miltä se on näyttänyt.

Amanuenssi Risto Känsälän ja dosentti Kari Uotilan asiantuntijatyö oli elokuvassa esiintyvien yksityiskohtien kannalta olennaista. Animaatioiden yksityiskohdat, kuten materiaalit ja rakennustapa viimeisteltiin yhteistyössä.

Kirkko sekä sen ympäristö myös kuvattiin ja mitattiin tarkkaan.

Kävijöitä myös muualta

Filmiä ja valoa elokuva -festivaali järjestetään nyt ensimmäisen kerran koronavuosien jälkeen. Normaalisti se on kerännyt lähemmäs tuhat kävijää. Festivaali pidetään nyt 13. kerran.

– Kävijät ovat olleet pääasiassa lähikunnista, mutta myös kauempaa asuvat ovat löytäneet paikalle, Luoma iloitsee.

Vieraaksi saapuu parhaan ohjauksen Jussi-patsaalla palkittu elokuvaohjaaja Klaus Härö. Yleisö kuulee, kuinka syntyivät Härön elokuvat Rakkaani merikapteeni ja Elämää kuoleman jälkeen.

Festivaalijohtaja Anssi Luoma (vas.), tutkimusjohtaja Hannu Hyyppä ja tiedetuottaja Marika Ahlavuo.
Festivaalijohtaja Anssi Luoma (vas.), tutkimusjohtaja Hannu Hyyppä ja tiedetuottaja Marika Ahlavuo.
Emmi Karttunen

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mitä ja missä?

Filmiä ja valoa -elokuvafestivaali järjestetään Ylistarossa elokuvateatteri Matin Tuvassa.

Festivaalin teema on perhe. Ohjelmistossa on kymmenen elokuvaa: Näin rakennettiin Ylistaron kirkko, Viimeinen näytös, Belfast, Ihmeellinen maailma, Rakkaani merikapteeni, Elämää kuoleman jälkeen, Emily, Mielensäpahoittaja eskorttia etsimässä, Ticket to paradise ja Auringon lapset.

Tapahtuma on maksullinen.

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mainos (sisältö jatkuu alla)

Mainos päättyy

Seinäjoen seitsemän ihmeen joukosta löytyy Suomen kolmanneksi suurin kirkko: Ylistaron oma Komia kirkko.
Seinäjoen seitsemän ihmeen joukosta löytyy Suomen kolmanneksi suurin kirkko: Ylistaron oma Komia kirkko.
Kari Löfhjelm

Rakennettiinko kirkosta vahingossa Suomen kolmanneksi suurin?

Vuonna 1658 ylistarolaiset osoittivat oma-aloitteellisuutta alkaessaan rakentaa omaa kappelikirkkoa ilman isokyröläisen emäseurakunnan lupaa. Asiasta riideltiin käräjillä asti, kunnes lopulta ylistarolaiset saivat oman kappeliseurakuntansa vuonna 1667.

Ensimmäisen kirkon alkaessa rapistua, päätettiin uuden kirkon rakentamisesta. Toinen kirkko valmistui vuonna 1748.

1800-luvun alussa alkoi Ylistaron väkiluku kasvaa, ja kirkko kävi ahtaaksi. Uuden kirkon rakentamisesta alettiin keskustella maaliskuussa 1838.

– Ylistarolaiset ajattelivat alun perin, että uusi kirkko rakennettaisiin puusta. Ylistaro kuului kuitenkin keisarillisiin pitäjiin, joten senaatilta tuli vuonna 1842 määräys, että kirkko rakennetaan kivestä. Olihan se paloturvallisempi vaihtoehto, Ylistaron kappeliseurakunnan johtava kappalainen Minna Lainimo selvittää.

Valtionarkkitehti E. Lohrmann laati piirustukset ja kustannuslaskelmat uudesta kirkosta, minkä rakentamista kuuluisa kirkonrakentaja Jaakko Kuorikoski valvoi. Kirkon rakentaminen oli valtava ponnistus koko Ylistaron alueelle. Kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1847 ja se vihittiin käyttöön toukokuussa 1852.

– Alueen jokaisella talolla oli velvollisuus lähettää työvoimaa kirkon rakennustalkoisiin. Yksi kuuluisimmista kirkkoon liittyvistä tarinoista kuuluukin, että kirkkoa rakentamassa ollut Kuorikoski olisi tokaissut kirkon valmistuttua: ”Teinpäs sitten kirkon ylistarolaisten paimenpoikien kanssa”, Lainimo kertoo.

Myös kirkon ristin kiinnittämiseen liittyy melko traaginenkin tarina.

– On kerrottu, että ensimmäistä ristiä paikalleen kiinnittänyttä oli alkanut huimata, minkä seurauksena hän oli tippunut tornista alas menettäen henkensä. Seuraava yrittäjä oli saanut ristin paikalleen ja sen jälkeen seissyt päällään yläilmoissa ristiä vasten.

Liian iso kirkko?

Ylistaron kirkko on Suomen kolmanneksi suurin kirkko. Se on 59 metriä pitkä ja 26 metriä leveä. Pääristi kohoaa 52 metrin korkeuteen. Kirkossa on alun perin 2 500 istumapaikkaa, mutta korjaustöiden jälkeen paikkoja on tällä hetkellä 2 300.

Suuren kokonsa puolesta kirkosta kulkee vanhoja huhuja, josko piirustukset olisivat vaihtuneet esimerkiksi Vaasan kirkon piirustusten kanssa, tai että mittoja olisi luettu väärin. Alkuperäiset piirustukset ovat kuitenkin olemassa ja niissä lukee ”Ylistaron kappeliseurakunnan kirkko”, allekirjoituksena E. Lohrmann.

– Sakastissa on nähtävillä jäljennykset piirustuksista, eli todistusaineisto löytyy, Lainimo nauraa.

– Ylistaro on ollut iso pitäjä, väkiluku kirkon rakennusaikana on ollut 8 000 henkeä. Kirkossa käyminen oli ihmisille hyvin tärkeää, joten iso kirkko on tullut tarpeeseen.

Komia kirkko tänään

Tänä päivänä kirkossa pidetään jumalanpalvelus joka sunnuntai. Paikalle saapuu 50–100 ihmistä. Täyteen kirkko saadaan nykyisin vain harvakseltaan. Hengelliset kesäjuhlat ja jokunen konsertti ovat täyttäneet kirkon viime vuosina.

Kirkontornissa yksi kolmesta, ensimmäisestä kirkosta peräisin oleva kirkonkello, muistuttaa kirkon pitkästä ja vaiherikkaasta historiasta. Kellossa lukee psalmin 50:5 sanoin: ”Cootcat minulle minun pyhäni”.

– Ylistaron kirkko on monelle sydämeen piirretty, rakas kirkko. Vaikka olisi muualle muuttanutkin, omalla kotikirkolla on tunnearvoa. Todellakin tutustumisen arvoinen paikka, Lainimo tiivistää.

Tämä Iiris Koistiaisen kirjoittama juttu on julkaistu Eparissa 5.8.2000.

Mainos

Mainos päättyy

Mainos

Mainos päättyy

Ylistaron kuuluisa kirkko on seissyt tutulla paikallaan jo 170 vuoden ajan.
Ylistaron kuuluisa kirkko on seissyt tutulla paikallaan jo 170 vuoden ajan.
Iiris Kostiainen
    Jaa artikkeli
    Lounaspaikka