Eparin pääkirjoituksessa 27.4. Siiri Keltamäki ottaa kantaa ns. välivuoden viettämiseen. Aihe on ajankohtainen ja keskustelun arvoinen.
Valtion tavoitteena on ollut jo pitkään korkeakouluopintojen aikaistaminen. Keskimäärin nuoret aloittavat ne noin kolmen vuoden kuluttua valmistuttuaan toiselta asteelta.
Kevään korkeakoulujen yhteishaussa hakijoiden määrä putosi selvästi (noin 10 prosenttia) aiemmasta kaikissa yliopistoissa. Se kielii yleisemmästä haluttomuudesta jatkaa opiskelua heti lukion jälkeen.
Heikentyneeseen motivaatioon voi olla monta syytä: lukion kirjoituspaineet, korona-aika, korkeakoulujen etäopiskelu jne. Niin lukioissa kuin korkeakouluissa opiskelu on mennyt ehkä jo liiaksi suorittamisen puolelle. Opiskeluyhteisön oma kulttuuri on ollut aiemmin keskeinen vetovoiman lähde. Jotain on pielessä, jos Jyväskylän yliopiston opiskelijat suosivat kyselyn mukaan etäopetusta!
Yhdessä opiskeleminen on opiskelijoiden hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Etäopetus on hyvä renki, mutta huono isäntä. Korkeakoluopiskelijalla pitäisi olla mahdollisuus keskittyä lukuvuoden ajan opiskeluun ilman painetta samanaikaiseen työn tekemiseen, vaikka se parantaakin työllistymistä opintojen jälkeen.
Merkittävä osa nuorista hakee korkeakouluun vauhtia kansanopistosta, jossa asutaan, ruokaillaan, vietetään vapaa-aikaa ja opiskellaan yhdessä. Monille se on edelleen elämän paras vuosi juuri läheisten kaverisuhteiden takia. Vaihtoehtoja on hyvä olla, mutta kyllä nuorena kannattaa ensisijassa opiskella yhdessä vertaistensa kanssa.
Kyösti Nyyssölä
E-P:n Opiston rehtori
