Etelä-Pohjanmaa tarvitsee maahanmuuttajia muun muassa paikkaamaan työvoimapulaa.
Viime vuonna alueelle muutti ulkomailta liki 2 000 henkeä. Tässä jutussa kolme tyytyväistä maahanmuuttajaa kertoo elämäntarinansa ja mietteensä uudesta kotikaupungistaan.
Ukrainan sota toi laulavan lääkärin Suomeen
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti Lisa Dumchievan elämän. Yksi suurimmista asioista oli muuttaa 1,4 miljoonan asukkaan Harkovasta Kurikan Jurvaan, jossa asukkaita on noin 4 000.
– Pakenin ensin Puolaan, mutta en löytänyt sopivaa asuinpaikkaa. Kysyin ystäviltä neuvoa. He kertoivat Suomesta ja Jurvasta, Dumchieva selvittää.
Kaksi vuotta sitten Suomeen saapunut Dumchieva on yllättynyt miten lämpimästi hänet on otettu vastaan.
– Olen saanut riittävästi tukea. Täällä on tehty paljon työtä maahanmuuttajien kotiutumisen eteen, Dumchieva kehuu.
Hän saapui Suomeen mukanaan vain tietokone ja pari kassillista vaatteita, jotka olivat pääasiassa kesämekkoja.
– En tiennyt, minne päädyn. Suomessa tarvitsin lämpimämpiä vaatteita. Suomalaiset lahjoittivat niitä ja paljon muutakin ihan ilmaiseksi. Saimme myös asunnon ja ruokaa heti.
Ammatinvaihto oli välttämätöntä
Dumchieva on ammatiltaan lastenlääkäri. Suomessa hänen tutkintonsa laillistaminen vaatisi valtavasti lisätyötä. Ainakaan vielä Dumchieva ei ole siihen valmis, sillä hän on vasta aloittelemassa suomen kielen opintoja.
Englantia hän puhuu sujuvasti. Sen ansiosta hän on pystynyt työskentelemään ilmajokisessa kauneushoitolassa heti Suomeen saapumisestaan asti. Dumchieva tekee esteettisiä pistoshoitoja.
– Suomalaiset osaavat niin hyvin englantia, ettei suomen opiskelu ole ollut välttämätöntä. Nyt olen kuitenkin aloittanut kielen verkko-opinnot. Tiedän, että maan kielen hallinta avaa monia uusia ovia.
Miten Voice-kisassa käy?
Lisa Dumchieva on noussut koko kansan tietouteen The Voice of Finland -laulukilpailussa. Hänen heleä äänensä käänsi kaikkien tuomareiden tuolit ensimmäisessä esiintymisessä. Seuraavan kerran laulava lääkäri nähdään Nelosen lähettämässä ohjelmassa 17. maaliskuuta. Silloin vuorossa ovat laulajien kaksintaistelut.
Dumchieva on laulanut lapsesta saakka. Hän osallistui kymmenisen vuotta sitten Ukrainan Voice-kilpailuun, muttei päässyt koelauluihin saakka. Myöhemmin hän teki keikkoja bändin kanssa.
Kokemuksesta huolimatta lavalle nouseminen tuntuu aina erityiseltä.
– Jännitän esiintymisiä edelleen. Kun alan laulaa, unohdan kaiken muun. Musiikki on minulle paljon enemmän kuin nuotteja. Se on kuin ilmaa. Sen ansiosta voin hengittää helpommin ja unohtaa kurjat asiat.
Dumchieva ei ole ottanut Voice-kilpailusta stressiä. Hänestä voitto on jo se, että hän pääsi laulamaan Suomen televisiossa.
Dumchieva valitsi ensimmäiseksi kappaleekseen ukrainankielisen balladin.
– Finaaliin pääsy olisi hienoa, mutta en hermoile. Teen vain parhaani. Jos pärjään kilpailussa, olen valmis esiintymään ympäri Suomea.
Unelmat uusiksi
Sota muutti Dumchievan kaikki aiemmat suunnitelmat.
– Minulla oli Ukrainassa paljon unelmia. Oli vaikeaa jättää koti, vaikka se oli pakollista.
Dumchieva kaipaa kotimaataan.
– Suomessa on hyvä ja turvallinen elämä, mutta kaikki on erilaista.
Elämä täällä on hänestä nyt parempaa kuin vuosi sitten.
– Silti en voi verrata elämääni aiempaan. Ne ovat kuin kaksi eri todellisuutta. Pidin kovasti elämästäni Ukrainassa ennen sotaa.
Erilaisuus ei enää herätä ennakkoluuloja Seinäjoella - "Suomi on paras paikka asua"
Nigeriasta kotoisin oleva Gideon Njoku muutti vaimonsa kotimaahan Suomeen seitsemän vuotta sitten. Usealla paikkakunnalla asunut pariskunta päätyi Seinäjoelle vuonna 2020. Seinäjoki valikoitui asuinpaikaksi, koska se on lähellä vaimon kotikuntaa Lappajärveä. Seinäjoella ollessaan perhe on kasvanut kahdella pojalla.
Njoku viihtyy lakeuskaupungissa hyvin.
– Sanon aina, että minä olen kotoisin Seinäjoelta ja vaimo Lappajärveltä, Njoku kertoo ja väläyttää valloittavan hymynsä.
Perhe on tuntenut itsensä tervetulleeksi.
– Minulla on vertailukohtaa, koska olen asunut muuallakin. Seinäjokiset ovat rohkeita, auttavaisia, ystävällisiä ja kannustavia. He ovat hyväksyneet kulttuurini ja taustani. Tumma iho ei enää herätä ennakkoluuloja. Suomeen tullessani asia oli vielä toisin, Njoku kertoo.
Kielitaito on tärkeä osa kotiutumista
Kielen oppiminen on Njokun mielestä tärkein asia vieraan maan yhteiskuntaan ja kulttuuriin sopeutumisessa.
– Suomen kieli on hyvin erilainen kuin muut osaamani kielet. Puhun silti useimmiten suomea. Ihmiset arvostavat sitä, että yritän kehittää kielitaitoani.
Musiikkia Afrikasta kylmään Suomen
Njoku opiskelee hitsaajaksi koulutuskeskus Sedussa. Opintoja on jäljellä vuosi.
Musiikkia rakastava Njoku ilahduttaa oppilaitoksen väkeä pari kertaa viikossa soittamalla aulassa pianoa. Joskus kuullaan miehen lauluakin.
– Musiikki on iso osa elämääni. Musiikki, laulu ja tanssi kuuluvat afrikkalaiseen kulttuuriin. Se näkyy kirkossakin. Suomen kirkoissa istutaan hiljaa.
Njoku ei ole unohtanut juuriaan. Hän haluaa pitää afrikkalaisen kulttuurin osana elämäänsä.
– Eniten kaipaan ruokaa. Kokkaan täällä afrikkalaisia ruokia, mutta ne eivät vain maistu samalta.
Pitääkseen yhteyttä muihin alueella asuviin afrikkalaisiin Njoku vetää Afrikan Unelma -nimistä kerhoa. Ryhmä kokoontuu Joupin kerhotalolla joka sunnuntai kello 13.30.
– Teemme ruokaa, tanssimme ja soitamme musiikkia. Afrikkalaiset traditiot kuuluvat ohjelmaan. Paikalla on tavallisesti kymmenkunta henkeä. Kuka tahansa kulttuuristamme kiinnostunut on tervetullut mukaan.
Pyörällä kouluun jopa 30 asteen pakkasessa
Njokun perhe haluaa asua Seinäjoella ja Suomessa koko elämänsä.
– Suomi on paras paikka elää. Ihmiset ovat täällä tasa-arvoisia. Lapsemme saavat loistavan koulutuksen täällä. Olemme tottuneet suomalaiseen elämäntapaan.
Njoku on innoissaan jopa Suomen talvesta. Hänen mielestään Suomen 30 pakkasastetta on miellyttävämpi lämpötila kuin Nigerian +30 astetta.
– Silloin on kyllä kylmä, mutta se on silti parempi kuin kuuma. Pyöräilen joka aamu kuusi kilometriä kouluun talvellakin.
Pohjois-Afrikalla ja Seinäjoella on yllättävä yhteys
Bahria Korpela on asunut Seinäjoella pari vuotta. Hän saapui aviomiehensä kotimaahan Algeriasta vuonna 2010.
Ensin Korpela asui Tampereella, mutta muutti puolisonsa kuoleman jälkeen lähemmäs tämän perhettä. Nyt Korpela työskentelee Seinäjoen kaupungilla maahanmuuttajatiimin omavalmentajana.
– Uskon taustani olleen yksi syy siihen, että sain tämän työn. Asiakkaani tulevat myös ulkomailta. He sanovat usein, että ymmärrän heitä, koska olen kokenut saman.
Seinäjoella on helppo saada ystäviä
Korpela ja hänen kaksi lastaan kotiutuivat Seinäjoelle nopeasti.
– Pienemmällä paikkakunnalla ystävien saaminen on paljon helpompaa. Muutostamme oli kulunut vasta viikko, kun lasteni koulukaverit pyysivät käymään. Samalla itse ystävystyin lasten vanhempien kanssa.
Pohjois-Afrikalla ja Seinäjoella on Korpelan mielestä yllättävä yhtäläisyys: Molemmissa ihmiset ovat lämpimiä ja ottavat muut huomioon.
Pienessä kaupungissa on moni asia paremmin. Täällä pääsee hyvin palvelujen piiriin jonottamatta ja ihmiset välittävät toisistaan.Bahria Korpela
Huivi ei hämmennä
Muslimina Korpela käyttää hiuksensa peittävää huivia liikkuessaan kodin ulkopuolella.
– Ihmiset ovat tottuneet huiveihin Seinäjoellakin eikä asiaan kiinnitetä huomiota. Se ihmetyttää, että huivini huomatessaan ihmiset alkavat puhua englanniksi. Muistakaa antaa maahanmuuttajille mahdollisuus opetella ja puhua suomea.
Korpela puhuu suomea täydellisesti. Hän pitää asuinmaan kielen oppimista tärkeimpänä osana yhteiskuntaan sopeutumista ja työpaikan saamista.
– Maahanmuuttajat pitävät usein isoja kaupunkeja pieniä parempina, koska luulevat, että niistä on helpompi saada työtä. Itse olen kokenut, että Seinäjoella saa paljon enemmän apua kotiutumiseen kuin Tampereella.
Millaisia neuvoja Korpela haluaisi antaa Seinäjoelle muuttamista harkitseville ulkomaalaisille?
– Vain sen, että tulkaa rohkeasti. Pienessä kaupungissa on moni asia paremmin. Täällä pääsee hyvin palvelujen piiriin jonottamatta ja ihmiset välittävät toisistaan.
Korpela kaipaa Algeriassa olevaa perhettään, mutta ei ole muuttamassa takaisin.
– Käymme Algeriassa lomalla, mutta Suomi on nyt kotimaamme. Lapset haluavat asua täällä. He ovat tottuneet suomalaiseen kulttuuriin eikä paluu Algeriaan siksi olisi yksinkertaista.
Etelä-Pohjanmaa tarvitsee maahanmuuttajia muun muassa paikkaamaan työvoimapulaa.
Jutut kirjoitti Anawenn Duband-Georgelin, joka oli Eparissa työharjoittelussa Ranskasta saakka.
Hän haastatteli maahanmuuttajia englanniksi ja kirjoitti jutun samalla kielellä. Lopuksi toimitus käänsi tekstit suomeksi.
Voit lukea Anawennin kolumnin kansainvälisyydestä tästä.
Seinäjoelle muuttaneista 88 prosenttia tuli ulkomailta
Seinäjoki kansainvälistyy hurjaa vauhtia. Viime vuonna kaupunkiin muutti 834 henkeä. Heistä 88 prosenttia eli 732 muutti ulkomailta.
Ulkomailta saapui paljon väkeä myös lähikuntiin. Tästä huolimatta lisääntynyt maahanmuutto ei riittänyt nostamaan Etelä-Pohjanmaan väkilukua kasvuun viime vuonna.
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan koko Etelä-Pohjanmaalle muutti ulkomailta 1896 henkeä. Alueen väkiluku oli vuoden vaihteessa 190 543 henkilöä.
Maahanmuuton määrä yli viisinkertaistui 2010-luvun keskiarvoon nähden. Kasvusta valtaosan selittävät Etelä-Pohjanmaalle saapuneet ukrainalaiset, jotka ovat saaneet alueelta uuden kotikunnan.
Etelä-Pohjanmaan väkiluku väheni viime vuonna 231 henkilöllä. Lasku oli pienintä kymmeneen vuoteen.
Suurin tekijä maakunnan vähenevässä väestökehityksessä on syntyneiden ja kuolleiden erotus, joka oli viime vuonna -1170. Syntyneiden määrä oli viime vuonna mittaushistorian matalin (1409) ja kuolleiden määrä pysyi korkeana (2579).
Etelä-Pohjanmaa kärsi myös kuntien välisessä muuttoliikkeessä väestötappiota 952 henkilön verran. Kuntien välisestä muuttoliikkeestä aiheutunut väestötappio oli viime vuonna vuosikymmenen suurimpia.
